Kiven teokset

Kuva

Albert Edelfeltin piirros Nummisuutarien esityksestä Helsingissä keväällä 1876. Kuva: Kansalliskirjaston digitaaliset arkistot, Suomen Kuvalehti no 82/ 1876.

Julkaistut teokset

Alma

  • näytelmä
  • kirjoitettu ainakin pääasiassa 1869
  • säilynyt katkelmallinen käsikirjoitus
  • ilmestyi Koottujen teosten 3. osassa 1916

Canzio

Kuva: SKS

Canzio. Näytelmä 5:ssä näytöksessä. Näytelmäkäsikirjoitus – Ensimmäinen näytös. Kuva: SKS

  • näytelmä viidessä näytöksessä
  • kirjoitettu luultavasti 1867–1869
  • säilynyt osittain kaksi käsikirjoitusta
  • neljäs näytös julkaistiin korjailtuna (K. Bergbom) teoksessa Suomalainen Näyttämö 13.X.1872–13.10.1897 vuonna 1897
  • esitettiin Suomalaisessa teatterissa 1901
  • kokonaisuudessaan teos ilmestyi Kiven koottujen teosten 3. osassa 1916

Eriika

eriika

Eriika, SKS/1948 Kuva: Susanna Kovanen

  • kertomus
  • käsikirjoitus valmistui 1859
  • Kivi sai teoksesta yliopiston konsistorin 25 ruplan stipendin
  • julkaistiin Uudessa Suomessa 1922 professori Gunnar Suolahden löydettyä käsikirjoituksen konsistorin arkistosta

Kanervala

Kanervala -teoksen painoksia. Kuva: Susanna Kovanen

Kanervala-runokokoelman painoksia. Kuva: Susanna Kovanen

  • runoelmia
  • runokokoelma ilmestyi 1866 tekijän omalla kustannuksella

Karkurit

Karkurit. Kuva: Susanna Kovanen

Karkurit/Näytelmistö, SKS/1867 & Karkurit, SKS/1909. Kuva: Susanna Kovanen

  • näytelmä viidessä näytöksessä
  • kirjoitustyö alkoi talvella 1865, kirjoitettu ainakin pääasiassa vuoden 1865 kuluessa
  • alkuperäinen käsikirjoitus hävinnyt
  • 2. näytös julkaistiin Kirjallisessa Kuukauslehdessä helmikuussa 1866 ja koko näytelmä julkaistiin 1867 SKS:n sarjassa Näytelmistö IV
  • käännettiin ruotsiksi jo Kiven elinaikana (Rafael Herzberg)
  • esitettiin Helsingin ruotsalaisessa teatterissa 1872

Kihlaus

  • komedia
  • kirjoitettu luultavasti kevättalvella 1866
  • ilmestyi 1866 Kirjallisessa Kuukauslehdessä
  • esitettiin ensimmäisen kerran Porissa 1872 Suomalaisen teatterin voimin

Koti ja kahleet

  • kertomus
  • kirjoittamisen ajankohta epäselvä, mutta kirjoitettu mahdollisesti 1852–55 välisenä aikana
  • säilynyt käsikirjoitus lienee 1860 luvun alkupuolelta, mutta tekstin tyyli ja kieliasu viittaavat varhaisempaan ajankohtaan
  • Koto ja kahleet ilmestyi nimellä Koti ja kahleet Valittujen teosten 2. osassa 1878

Koto ja kahleet

  • kertomus
  • ilmestyi Koottujen teosten 1. osassa 1919

Kullervo

Kullervon ensipainos vuodelta 1864. Kuva: Susanna Kovanen

Kullervon ensipainos vuodelta 1864. Kuva: Susanna Kovanen

  • näytelmä viidessä näytöksessä
  • ensimmäinen runomuotoinen versio vuodelta 1859 on kadonnut
  • näytelmä palkittiin 1860 Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimesta 150 hopearuplalla parhaana suomenkielisenä näytelmänä
  • toinen, ensimmäisestä muokattu, suorasanainen versio julkaistiin Näytelmistön III osassa 1864
  • esitettiin ensimmäisen kerran Suomalaisessa Teatterissa 1885

Lea

lea4

Lea julkaisussa Näytelmiä 2, Viipurin Suomalainen Kirjallisuusseura/1869 & Lea, SKS/1907

  • näytelmä yhdessä näytöksessä
  • kirjoitettu 1867–1868
  • ilmestyi 1869 Viipurin Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimittamien Näytelmien II vihossa.
  • Helsingin Suomalainen seura esitti näytelmän 1869

Leo ja Liina

  • näytelmä yhdessä näytöksessä
  • kirjoitettu 1867
  • käsikirjoitus hävinnyt
  • ilmestyi vasta 1878 Valittujen teosten 2. osassa

Margareta

  • näytelmä yhdessä näytöksessä
  • kirjoitettu 1870
  • ilmestyi 1871 Oskar af Heurlinin kustantamana
  • ensi-ilta Helsingissä 23.4.1872

Nummisuutarit

Kuva: Susanna Kovanen

Nummisuutarit-näytelmän painoksia. Kuva: Susanna Kovanen

  • komedia viidessä näytöksessä
  • tarkka kirjoitusajankohta tuntematon, luonnokset lienee tehty jo 1850-luvulla
    ilmestyi 1864 tekijän omalla kustannuksella
  • sai ilmestyessään loistavat arvostelut
  • voitti ensimmäisen valtion kirjallisuuspalkinnon (2500 markkaa) vuonna 1865
  • Suomalaisen Teatterin ensiesitys Oulussa 1875

Olviretki Schleusingenissä

olviretki

Olviretki Schleusingenissä, Otava/1996 Kuva: Susanna Kovanen

  • näytelmällinen osotelma neljässä osassa
  • kirjoitettu 1866
  • julkaistiin vasta Koottujen teosten 3. osassa 1916
  • kantaesitys Helsingissä Vapaan näyttämön lavalla 1920

Seitsemän veljestä

  • kertomus
  • kirjoitettu ainakin kolmeen kertaan, mutta yhtään käsikirjoitusta ei ole säilynyt teos aloitettu 1860-luvun alkuvuosina
  • Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kaunokirjallisen toimikunnan suosituksen jälkeen ilmestyi 1870 SKS:n Novellikirjasto-sarjassa neljänä vihkona
  • August Ahlqvistin ankaran arvostelun vuoksi myynti keskeytettiin
  • vasta 1873 myynnistä vedetyt vihkot julkaistiin yksiosaisena romaanina
  • 1878 ilmestyneiden Valittujen teosten 2. osassa Seitsemän Veljestä ilmestyi B. F. Godenhjelmin supistamana, kirouksia yms. oli karsittu ja Rajamäen rykmentin laulu oli jätetty kokonaan pois

Selman juonet

  • näytelmä kahdessa näytöksessä
  • kirjoitettu 1869–1870, jäänyt keskeneräiseksi
  • ilmestyi Koottujen teosten 3. osassa 1916

Vuoripeikot (Tarina Nurmijärveltä)

  • käsikirjoitus kadonnut
  • ilmestyi Suometar-sanomalehdessä 1864 numeroissa 23-24

Yö ja päivä

Aleksis Kivi: Yö ja päivä, ensipainos. Kuva: Susanna Kovanen

Aleksis Kivi: Yö ja päivä, ensipainos, SKS/1897. Kuva: Susanna Kovanen

  • näytelmä yhdessä näytöksessä
  • ilmestyi 1867 P. Th. Stolpen kustannuksella
  • Suomalaisen teatterin ensiesitys Oulussa 1875

Julkaisemattomat käsikirjoitukset

Maisteri Virokannus

  • teos on vuodelta 1858
  • käsikirjoitus ei ole säilynyt
  • tekstin olemassaolosta tiedetään Kiven kirjemaininnan perusteella

Aino

  • teos on vuodelta 1861
  • käsikirjoitus ei ole säilynyt
  • Kivi sai Ainosta palkinnon

Sankarteos (Sankarintyö)

  • teos on vuodelta 1867
  • käsikirjoitus ei ole säilynyt
  • Viipurin kirjallisuuden seuran pöytäkirjassa on näytelmästä maininta, jossa sitä pidettiin puolitekoisena: “Lukija ei saa vastausta kuka voittaa, tytön hellä rakkausko vai hänen isänsä selvä ymmärrys ja vakaa kokemus, eikä myöskään tule selville, miksi Heribert-parooni muuttuu.” Arvostelija kehotti kirjailijaa poistamaan isän vatsataudin ja lisäämään näytelmään toisen näytöksen.