Tehtäviä

Miksi Aleksis Kivi on tärkeä? Elämäkerta Mitä Aleksis Kivi kirjoitti? Aleksis Kiven mukaan nimettyä Tehtäviä
Kuva

Albert Edelfeltin piirros Nummisuutarien esityksestä Helsingissä keväällä 1876. Kuva: Kansalliskirjaston digitaaliset arkistot, Suomen Kuvalehti no 82/ 1876.

Tehtävien pohjustukseksi oppilaita suositellaan selaamaan läpi sivuston oppimateriaali ja muita tekstejä oman kiinnostuksen mukaan. Tehtävien teko- ja käsittelytavat ovat mahdollisimman avoimia. Tehtäviä voidaan soveltaa yhdelle oppitunnille sopiviksi tai laajentaa pidempikestoisiksi projektitöiksi valitsemalla joko koko tehtävä tai vain jokin tehtävän osa.

Jokainen tehtävä sisältää ohjeet, vihjeitä tehtävän avuksi sekä ehdotuksia toteutustavasta. Vihjeet sisältävät apukysymyksiä, jotka helpottavat tehtävän toteuttamista.

Tehtävät on suunniteltu laaja-alaisen osaamisen näkökulmasta. Oppimateriaalin etsiminen ja tehtävien toteutustavan valinta ovat osin oppilaan ja opettajan vastuulla. Tehtävät liittyvät Aleksis Kiveen, mutta tarjoavat samalla mahdollisuuden laaja-alaiseen tietojen ja taitojen harjoitteluun.

Tehtäviä

1. Tavarat

Ohjeet:

A. Selvitä, millaisia esineitä 1800-luvun ihmisillä oli käytössään. Mitä esineillä tehtiin?

B. Ota selvää, mitä esineitä ja vaatteita Aleksis Kivi omisti. Millä hän kirjoitti käsikirjoituksensa?

C. Pohdi, miten esineet ovat muuttuneet 200 vuodessa. Miten tavaroiden käyttötapa ja määrä ovat muuttuneet, kun verrataan Aleksis Kiven aikoja ja nykypäivää?

D. Pohdi seuraavaksi omaa suhdettasi tavaroihin. Mikä on tärkein esineesi ja miksi? Kuinka monta esinettä arvelet olevan omassa huoneessasi? Kuinka monesta tavarasta voisit luopua? Onko sinulla paljon esineitä, joita et käytä koskaan?

E. Voisitko tulla toimeen pelkillä Aleksis Kiven ajan esineillä? Perustele.

Vihjeitä:

Voit valita yhden tavararyhmän (esimerkiksi ruokailuvälineet tai kulkuneuvot) ja selvittää, millaisia ne olivat 1800-luvulla. Pohdi, miksi lahjaksi annetaan tavaraa? Miksi tavaraan kiinnytään? Miksi meillä on nykyään niin paljon tavaraa? Onko se kaikki tarpeellista?

Toteutus:

Tehtävä voidaan aloittaa kotitehtävällä, jossa oppilaat laskevat, montako tavaraa heidän huoneessaan (tai vaikkapa olohuoneessa) on. 1800-luvun ja nykypäivän esineiden vertailuun sopii esimerkiksi kuvakollaasi. Kuvakollaasin teossa tulee huomioida tekijänoikeudet. Vanhoihin esineisiin voidaan käydä tutustumassa myös museossa.

Tehtävä voidaan laajentaa projektityöksi. Ylimääräisiä tavaroita voidaan lahjoittaa hyväntekeväisyyteen tai koululla voidaan järjestää tavaroiden vaihtopäivät. Oppilaat voivat selvittää, mihin ylimääräistä tavaraa voi lahjoittaa ja miten. Tapahtuma voidaan laajentaa koko koulun kattavaksi tempaukseksi.


2. Esineet ja museot

Ohjeet:

A. Aleksis Kiven esineitä ja vaatteita on esillä tai säilössä museoissa. Selvitä, mitä Aleksis Kiven esineitä löytyy mistäkin museosta tai arkistosta.

B: Pohtikaa, miksi tavaroita laitetaan museoihin. Millainen esine sopii museoon? Tee löydöksistäsi muistiinpanoja.

C. Valitse jokin ajankohta kaukana tulevaisuudessa. Millaisia voisivat olla tulevaisuuden museoesineet? Millaiset esineet herättävät ihmetystä ihmisissä vaikkapa 300 vuoden kuluttua?

D. Voisiko jonkun nykykirjailijan vaatekerta kelvata tulevaisuuden museoon? Perustele.

Vihjeitä:

Onko tulevaisuudessa museoita? Millaisia esineitä nykyajasta voisi jäädä tulevien sukupolvien museoihin? Ovatko esineet sellaisia, jotka ovat olleet meille tärkeitä, vai sellaisia, jotka herättävät tulevissa sukupolvissa ihmetystä?

Toteutus:

Mahdollisuuksien mukaan voidaan tehdä tutustumismatka kotiseutumuseoon.
Projektityönä oppilaat voivat järjestää taidenäyttelyn nykyajan esineistä, jotka heidän mielestään kuuluisivat tulevaisuuden museoon. Taidenäyttelyn paikkana voi toimia jokin paikallinen tila (tai koululuokka) ja näyttelyesineitä voidaan hankkia esimerkiksi paikallisilta yrittäjiltä.

Jos koululta löytyy sopiva tila, voidaan taidenäyttelyistä tehdä pysyvä käytäntö. Kouluun voidaan muodostaa oppilaiden ”taidetoimikunta”, joka vastaa vaihtuvien näyttelyjen järjestämisestä.


3. Muoti-ilmiöt

Ohjeet:

A. Selvitä, millaisia muoti-ilmiöitä Suomessa ja maailmalla oli Aleksis Kiven aikaan.

B. Selvitä, seurasiko Aleksis Kivi jotain muoti-ilmiötä. Mitä ja miksi?

C. Pohtikaa yksin tai ryhmissä, miten muoti-ilmiöt syntyvät. Miksi ihmiset ovat niistä kiinnostuneita? Miksi muoti vaihtuu niin nopeasti?

D. Pohdi, miten muoti-ilmiöt vaikuttavat sinun omiin valintoihisi ja mielipiteisiisi.

E. Mitä hyötyä tai haittaa muoti-ilmiöiden mukaan menemisestä tai menemättä jättämisestä voi olla?

Vihjeitä:

Muoti-ilmiöt voivat liittyä moniin asioihin: ruokaan, vaatteisiin, puhetapaan, käytökseen, musiikkiin, tavaroihin jne. Miten muoti-ilmiöt liittyvät kulutuskulttuuriin? Onko muotia ollut olemassa aina? Miten mainostaminen liittyy muoti-ilmiöihin? Voisiko muotia olla olemassa ilman mainoksia?

Toteutus:

Tehtävän voi suorittaa joko yhden oppitunnin mittaisena selvitystyönä tai laajentaa pidempikestoiseksi projektiksi.

Ryhmätyössä jokainen ryhmä voi valita aiheen tai teeman, jota käsittelee muoti-ilmiöiden kautta. Aihe voi liittyä esimerkiksi alakulttuureihin, populaarikulttuuriin, musiikkiin, vaatteisiin tai viihdeteknologiaan.  Oppilaita voidaan rohkaista keksimään teemat itse ja jakautumaan ryhmiin omien kiinnostusten kohteidensa mukaan. Lopuksi ryhmät esittelevät omat teemansa muille.


4. Suomalainen identiteetti

Ohjeet:

A. Aleksis Kiveä pidetään suomalaisen identiteetin kuvaajana. Seitsemän veljestä on nimetty kansallisromaaniksi. Selvitä, miten Aleksis Kivi kuvasi suomalaisia. Ovatko suomalaiset tämän kuvauksen mukaisia?

B. Aleksis Kiven tunnettu lause kuuluu ”Maailmaa muuttuu, Eskoseni”. Ovatko suomalaiset mielestäsi muuttuneet? Löytyykö nykysuomalaisista samoja piirteitä kuin Aleksis Kiven kuvaamista suomalaisista?

C. Millaisia uskomuksia ja epäilyjä suomalaisiin tai suomalaisuuteen liittyy? Oletko itse kohdannut tai onko sinulla suomalaisiin liittyviä ennakkoluuloja? Pohdi ja kirjaa ajatuksesi ylös.

D. Miltä ennakkoluulot tai mustavalkoiset käsitykset suomalaisuudesta tuntuvat?

Vihjeitä:

Pohdinnan apuna voi käyttää esimerkiksi Instagramia ja sopivia hashtageja. Millaista suomalaisuutta sosiaalisesta mediasta löytyy? Mitä on suomalaisuus?

Toteutus:

Tehtävän purkuun sopivat esimerkiksi näytelmät, joissa korostetaan valittuja stereotypioita ja pohditaan niiden paikkansapitävyyttä. Monikulttuurisessa ympäristössä voidaan hyödyntää oppilaiden erilaisia lähtökohtia.

Tehtävän voi laajentaa projektityöksi. Oppilaat etsivät haastateltavia (myös ulkomaalaisia) ja tutkivat, millaisena muut näkevät suomalaisen identiteetin. Samalla voidaan selvittää, kuinka moni haastatelluista tuntee Aleksis Kiven ja hänen kuvauksensa suomalaisuudesta.


5. Tasa-arvo

Ohjeet:

A. Aleksis Kiven tunnetuin teos kertoo seitsemästä veljeksestä. Lue tai kuuntele kirjasta muutamia otteita, joissa tulee esiin veljesten luonnetta ja käytöstä. Miten veljekset käyttäytyvät?

B. Mitä, jos Seitsemän veljestä olisikin Seitsemän siskosta?  Olisiko kirja silloin erilainen? Millä tavalla? Vaikuttaisiko Seitsemän siskosta myös käsitykseen suomalaisuudesta? Entä millainen teos olisi, jos se olisikin sukupuolineutraali ja sen nimi olisi Seitsemän sisarusta? Perustele.

C. Selvitä, mitä muita kansallismiehiä tai –naisia (tai tunnettuja kirjailijoita) Suomessa on. Löydätkö syyn sille, miksi niin monet tunnetut kirjailijat, runoilijat, tieteilijät ja taiteilijat ovat olleet miehiä?

Vihjeitä:

Toimivatko miehet ja naiset eri tavoin samoissa tilanteissa? Ovatko miehet ja naiset oikeasti erilaisia, vai olemmeko vain oppineet käsityksemme ympäröivästä kulttuurista? Miten kulttuuri vaikuttaa käsityksiimme? Miten yhteiskunnallinen asema on vaikuttanut naisten ja miesten mahdollisuuksiin? Mitä tarkoittaa androgyyni?

Toteutus:

Tehtävä voidaan laajentaa projektityöksi, jossa käsitellään sukupuoleen liittyviä stereotypioita ja tasa-arvoa. Oppilaat voivat käsikirjoittaa jonkin Seitsemän veljeksen kohtauksen uusiksi seitsemän siskoksen näkökulmasta. Lisäksi voidaan huomioida androgyyni tai sukupuolineutraali näkökulma. Eri ryhmät voivat valita näytelmiinsä eri lajityypit ja eri kohtauksia Seitsemästä veljeksestä. Romaanin sijaan lähdeteoksena voi käyttää myös näyttämösovituksia tai Internetistä löytyvää lähdemateriaalia.

Nuorimpien oppilaiden kanssa voidaan pohtia, millaisia tytöt ja pojat ovat. Onko jotain, mitä toisille sallitaan ja toisille ei? Mikä on oppilaiden oma kokemus asiasta? Esimerkkinä voidaan käyttää opettajan alustusta Seitsemästä veljeksestä tai vaikkapa Mauri Kunnaksen Seitsemän koiraveljestä -kirjaa.


6. Kulttuurihistoria

Ohjeet:

A. Etsi sivulta kuvia Aleksis Kiven syntymäkodista. Selvitä, millainen talo on kyseessä ja mikä on sen historia. Onko talo alkuperäinen?

B. Selvitä, miksi paikkoja ja rakennuksia suojellaan ja entisöidään? Miksi joitakin rakennuksia pidetään tärkeinä, mutta toisia voidaan purkaa uuden tieltä? Kuinka kauan rakennukset voivat säilyä?

C. Selvitä, mikä on vanhin rakennus omalla paikkakunnallasi. Onko joitakin paikkakuntasi vanhoja rakennuksia hävitetty tai yritetty suojella? Mitä ja miksi?

Vihjeitä:

Rakennusten suojelusta löytyy tietoa esimerkiksi Museoviraston sivuilta.

Toteutus:

Tehtävän voi laajentaa projektityöksi, jossa tutustutaan esimerkiksi restaurointiin, museologiaan tai oman alueen suojeltaviin rakennuksiin.


7. Väkivalta populaarikulttuurissa

Ohjeet:

A. August Ahlqvist arvosteli Aleksis Kiven Seitsemää veljeksen raakuutta ja kieltä. Seitsemässä veljeksessä tapellaan ja käytetään haukkumasanoja. Selvitä, ketkä teoksessa tappelevat ja millaisia sanoja teoksessa on käytetty. Ovatko löytämänne kohdat mielestänne rajuja?

B. Pohdi, miksi ihmiset tykkäävät väkivallasta peleissä, kirjoissa, sarjoissa ja elokuvissa, vaikka tosielämässä väkivaltaa ei suvaita. Miksi monet pitävät väkivaltaisten pelien (kuten sotapelien) pelaamisesta?

C. Pohdi, vähätelläänkö viihteessä väkivallan vaikutuksia. Onko realistista, että henkilö putoaa esimerkiksi katolta, mutta pysyy vahingoittumattomana?

D. Kun vertaat Seitsemän veljeksen väkivaltaa nykyisen viihdekulttuurin väkivaltaan, millaisia eroja löydät?

Vihjeitä:

Millaisia tunteita väkivaltaiset kohtaukset herättävät? Voiko elokuva tai peli olla liian väkivaltainen? Tuntuuko piirretyissä esitetty väkivalta samalta kuin näyteltyjen sarjojen väkivalta? Millaista väkivaltaa olet itse nähnyt viihteessä? Miksi elokuvien hahmot kestävät usein mitä tahansa?

Toteutus:

Tehtävä sopii yksilö- tai ryhmätyöksi. Molemmat voidaan aloittaa tutustumalla Seitsemään veljekseen. Yksilötyön toteutuksena toimii vaikkapa pohtiva päiväkirja, johon merkitään päivän aikana nähtyjä väkivaltakuvauksia sekä niiden herättämiä tunteita. Ryhmätyössä voidaan pohtia laajemmin väkivaltakulttuuria esimerkiksi konsoli- tai tietokonepelien kautta. Monet nuoret pelaavat K-18 pelejä ja näkevät väkivaltaista materiaalia esimerkiksi Internetissä.


8. Muoti

Ohjeet:

A. Lue sivun artikkeli ”Kraatarin pojan juhlavaatteet”. Millaisia vaatteita Aleksis Kivi käytti artikkelin mukaan? Mitkä asiat vaikuttivat Kiven pukeutumiseen?

B. Selvitä, millaiset vaatteet olivat muodissa 1800-luvulla. Näkyivätkö muoti-ilmiöt myös Suomessa? Saiko kuka tahansa pukeutua tahtomallaan tavalla?

C. Selvitä, miten vaatteita valmistettiin 1800-luvun Suomessa. Kuka teki vaatteet ja millaisin välinein? Mistä saatiin kangasta?

D. Mistä omat vaatteesi ovat peräisin? Selvitä, kuinka pitkän lentomatkan päästä vaatteesi on tuotu Suomeen. Tiedätkö, missä vaatteidesi materiaali on valmistettu? Kuka vaatteesi on ommellut?

E. Selvitä, millaisia ongelmia vaatteiden valmistukseen nykyään liittyy.
Onko vaatteiden alkuperällä mielestäsi väliä?

Vihjeitä:

Tehtiinkö vaatteita 1800-luvulla käsin vai ompelukoneilla? Oliko vaatemuoti erilaista Suomessa ja maailmalla? Vaikuttivatko säädyt pukeutumiseen? Onko nykyään olemassa räätäleitä tai suutareita? Kuvia vanhoista vaatteista löytyy esimerkiksi kirjoista ja Internetistä museoiden sivuilta.

Toteutus:

Tehtävä voidaan laajentaa projektityöksi, jossa oppilaat yrittävät jäljittää mahdollisimman tarkasti jonkin valitsemansa vaatekappaleen alkuperän sekä tuotantoprosessin ja tehtaan, jossa vaate on valmistettu.


9. Keksinnöt ja arki

Ohjeet:

A. Selvitä, millaisessa maailmassa Aleksis Kivi eli. Mitä keksintöjä tehtiin 1800-luvulla? Millaisia tehtaita perustettiin? Oliko kaupunkien ja maaseudun välillä eroja? Millaisia? Millaisia kulkuvälineitä käytettiin?  Millaista arkielämä oli ilman älypuhelimia ja televisioita? Millaisia vaatteita ja esineitä ihmiset omistivat?

B. Kuvittele päivä Aleksis Kiven elämää. Kuvaile, miten hän herää ja missä. Miten hän pukeutuu? Mitä hän syö aamiaiseksi ja millaisilla välineillä? Millaista hänen kodissaan on? Miten hän viettää päivänsä? Yritä keksiä mahdollisimman yksityiskohtainen tarina, jossa kuvailet Aleksis Kiven ajatuksia ja elinympäristöä.

Vihjeitä:

Teollinen vallankumous saapui Suomeen myöhemmin kuin useisiin muihin maihin. Kaikki uusimmat keksinnöt eivät siten saapuneet Suomeen heti. Aleksis Kiven kirjoitustyyliin ja henkilökohtaisiin ajatuksiin voi tutustua lukemalla Kiven kirjeitä, joita löytyy myös Internetistä.

Toteutus:

Yksilötehtävässä jokainen voi valita oman kiinnostuksen mukaan yhden 1800-luvun keksinnöistä ja selvittää, miten se syntyi, milloin se tuli Suomeen ja vieläkö sitä käytetään. Ryhmätyössä voidaan keskittyä laajempiin kokonaisuuksiin ja pohtia myös tulevaisuuden keksintöjä.

Aleksis Kiven päivän voi esittää sarjakuvana, piirroksina, kirjoitelmana tai vaikkapa lauluna. Tehtävää voi elävöittää valitsemalla toteutustavaksi eri lajityyppejä. Tehtävä voidaan purkaa myös näytelminä.


10. Muoti ja mainonta

Ohjeet:

A. Selvitä, millaisia olivat Aleksis Kivenkin käyttämät vesihoidot. Ketkä kävivät vesihoidoissa?

B. Arvioi, oliko vesihoito aikansa muoti-ilmiö. Selvitä, miten muoti-ilmiöt syntyvät. Onko niitä ollut olemassa aina? Millainen on muoti-ilmiöiden historia?

C. Mitä vesihoitoja vastaavia terveyteen liittyviä muoti-ilmiöitä nykyään on? Mikä on muoti-ilmiöiden tarkoitus? Kuka niitä keksii ja kuka niistä hyötyy? Kannattaako muoti-ilmiöitä kokeilla?

D. Pohdi, miten erotat lehtiartikkelin mainoksesta.

E. 1800-luvun vesihoito on myöhemmin todettu humpuukiksi. Keksitkö, mikä tämän päivän muoti-ilmiö voisi kokea saman kohtalon?

Vihjeitä:

Mitä mainoksissa luvataan? Millä tavalla mainokset yrittävät vedota tunteisiin? Mainoksilla liitetään tuotteisiin ominaisuuksia, joita itse tuotteessa ei välttämättä ole. Esimerkiksi kauniiden ihmisten avulla voidaan vihjata, että tuotteen käyttäminen tekee sinustakin kauniin. Tuotteeseen liitetty tarina synnyttää mielikuvia tuotteesta. Millainen mainos herättää sinussa halun ostaa tuote? Oletko pelannut pelejä, joissa saa mainoksia katsomalla lisää valuuttaa peliin?

Toteutus:

Tehtävää varten voidaan kerätä tarkasteltavia mainoksia ja lööppejä esimerkiksi lehdistä. Lehtiä voidaan hankkia myös kierrätyksestä, lehtiroskiksista jne. Mainoksia löytyy vaivattomasti myös YouTubesta ja muilta Internet-sivuilta. Mainoksia voidaan analysoida niiden herättämien tunteiden kautta.


11. Tarinoiden hahmot

Ohjeet:

A. Joseph Campbellin tarinateorian (”sankarin matka”) mukaan kaikissa tarinoissa toistuu sama kaava ja samat arkkityypit (hahmot), esimerkiksi viisas neuvoja, sankari ja hänen vihollisensa.

B. Mitä muita tarinoissa toistuvia hahmoja sinulla tulee mieleen? Tee lista. Etsi tarvittaessa lisätietoa kirjoista tai Internetistä.

C. Millaisiin arkkityyppeihin eli toistuviin hahmoihin olet itse törmännyt kirjoissa, elokuvissa, sarjoissa tai peleissä? Poimi yksi esimerkki suosikkileffastasi, -kirjastasi tai -pelistäsi ja perustele, mikä hahmo hän mielestäsi on.

D. Löytyykö arkkityyppejä myös oikeasta elämästä, esimerkiksi kuuluisista ihmisistä?

E. Tutustu www.elonet.fi-sivuilla Aleksis Kivestä tehdyn Minä elän-elokuvan tietoihin. Millaisia hahmoja (arkkityyppejä) elokuvassa on?

Vihjeitä:

Arkkityyppejä on myös saduissa ja piirretyissä. Hollywood-elokuvista (esimerkiksi supersankarileffoista) arkkityyppejä löytää usein helposti. Hollywood-elokuvien arkkityyppejä on tutkinut muun muassa Christopher Vogler.

Toteutus:

Tehtävä sopii yksilö- tai ryhmätyöksi. Oppilaat voivat verrata löydöksiään ennen seuraavaan selvitystehtävään siirtymistä. Arkkityyppejä voidaan esitellä muulle luokalle draaman keinoin, esimerkiksi ”arvaa arkkityyppi”-näytelmillä. Minä elän-elokuvan sijaan voidaan tarkastella myös jotakin Aleksis Kiven näytelmää. Arkkityyppien tunteminen voi auttaa arvioimaan myös oman elämän vastoinkäymisiä.


12. Mainonta

Ohjeet:

A. Selvitä, oliko mainoksia olemassa Aleksis Kiven aikaan. Mitä mainostettiin ja missä? Mainostettiinko Kiven kirjoja jossain? Miten ihmiset kuulivat Aleksis Kiven teoksista?

B. Laske, moneenko mainokseen törmäät koulumatkallasi. Missä kaikkialla mainoksia on? Jos käytät matkalla älypuhelinta, laske myös sen kautta näkemäsi mainokset. Miten voit tietää, onko esimerkiksi Instagram-postaus mainos?

C. Millaisin keinoin mainokset saavat meidät tahtomaan mainostettua tuotetta? Miten mainos eroaa muusta digitaalisesta sisällöstä?

D. Onko mainonnassa olemassa joitakin sääntöjä? Millaisia? Saako mitä tahansa mainostaa?

E. Suunnitelkaa jollekin Aleksis Kiven teokselle (tai keksimällenne tuotteelle, jonka inspiraationa on Aleksis Kivi) mahdollisimman tehokas mainos ja mainoskampanja. Selvittäkää ensin, mitä kaikkea mainoskampanjassa on huomioitava (esimerkiksi kohderyhmä).

Vihjeitä:

Mikä on mainonnan eettinen neuvosto? Miten se säätelee mainontaa? Mikä on mainosten tarkoitus? Vanhoja mainoksia voi etsiä Internetistä esimerkiksi museoiden tietokannoista. Miten kohderyhmä vaikuttaa mainontaan? Miten nuorille suunnattu mainonta eroaa aikuisille suunnatusta mainonnasta? Saako mainoksia suunnata myös lapsille? Vanhoja lehtiä voi selailla esimerkiksi Kansalliskirjaston digitoidut aineistot -sivulla.

Toteutus:

Etukäteisvalmisteluna voidaan antaa kotitehtäväksi laskea nähtyjen mainosten määrä. Mainoskampanjassa voidaan harjoitella mediatoimiston työskentelytapoja. Jokaiselle voidaan jakaa oma vastuualueensa: puheenjohtaja, konseptisuunnittelija, graafikko, copywriter, pr-vastaava jne. Tiimi vastaa yhdessä lopullisesta tuotoksesta. Myös mainonnan eettisyys voidaan ottaa huomioon.

1. Tunteet ja tulkinta

Ohjeet:

A. Pohdi ensin yksin tai ryhmässä, mitä tunteet ovat. Kootkaa lista kaikista mahdollisista tunteista, joita teille tulee mieleen. Jaotelkaa tunteet miellyttäviin, epämiellyttäviin ja neutraaleihin.
Kerätkää keksimänne tunteet yhteen kaikkien näkemälle paikalle. Mitä tunteet kertovat?

B. Etsi Aleksis Kiven kirjeitä netistä tai kirjastosta. Selaile kirjeitä ja etsi kohtia, joissa Aleksis Kivi kirjoittaa tunteistaan.

C. Lukekaa toisillenne kohtia, joissa Kivi mielestänne kertoo tunteista tai on ollut tunteellisessa tilassa. Löytyykö tunteita ilmaisevia kohtia paljon vai vähän? Ovatko löytämäsi tunteet positiivisia vai negatiivisia? Selviääkö kirjeistä, mikä on aiheuttanut Aleksis Kiven tunteet?

D. Mitä tapahtuu tai miltä tuntuu, jos toimii vastoin tunteitaan?

E. Kirjoita kirje tai päiväkirjan sivu, jossa kuvailet tänään (tai jonain muuna päivänä) tuntemiasi tunteita ja tilanteita, joissa tunteet nousivat esiin. Miten tunteet vaikuttivat sinuun ja miten selvisit niistä? Käytä kirjeessä hyväksi tässä tehtävässä oppimiasi taitoja.

Vihjeitä:

Ovatko kaikki tunteet tarpeellisia? Millaisia tunteita herää eri tilanteissa? Mitä voit tehdä, jos olet esimerkiksi surullinen? Tunteet viestittävät aina jotain myös tuntijalleen. Esimerkiksi nälkä ja väsymys ovat tunteita, joiden noudattamatta jättäminen voi olla hyvinvoinnille haitallista. Toisaalta myös joidenkin tunteiden noudattaminen voi olla haitallista.

Toteutus:

Ryhmätyössä jokainen ryhmä voi valita sovitun määrän kirjeitä, analysoida ne ja esittää lopputuloksen muille oppilaille. Listatut tunteet voidaan jaotella erivärisille paperilapuille (tai digitaaliselle alustalle) sen mukaan, ovatko ne mukavia, epämukavia vai neutraaleja. Samalla tavalla voidaan jaotella myös Aleksis Kiven kirjeistä löytyneet tunteet. Oppilaiden kirjeet/päiväkirjan sivut voidaan pitää yksityisinä.


2. Persoonallisuus

Ohjeet:

A. Pohdi ensin yksin tai ryhmässä, mitä persoonallisuus tarkoittaa. Mitä sanasta tulee mieleen?

B. Selvitä, mitä tarkoittavat introvertti ja ekstrovertti.

C. Selvitä, millainen persoona Aleksis Kivi oli. Mitä hänestä voidaan tietää?

D. Selvitä, millaisia eri persoonallisuustyyppejä on olemassa. Millaisia teorioita löydät?

E. Tee miellekartta, johon kirjaat tai kuvitat oman persoonasi tärkeimmät piirteet.

F. Etsi Internetistä jokin persoonallisuustesti (se voi olla myös vieraalla kielellä). Millaisen tulokset testi antaa sinulle? Vastaako testin tulos omaa miellekarttaasi? Kumpi tuntee sinut paremmin: sinä vai testi?

G. Löydätkö mitään yhteisiä piirteitä itsestäsi ja Aleksis Kivestä? Mitä?

Vihjeitä:

Millaisia eri persoonan piirteitä tiedät jo valmiiksi? Miten se, millainen persoona olet, eroaa siitä, millainen tahtoisit olla? Voimmeko tietää, millainen Aleksis Kivi todella oli? Aleksis Kiven persoonaa voi tutkia tämän sivuston sekä hänen runojensa ja kirjeidensä avulla. Miten persoona vaikuttaa käytökseen? Miksi jotkut ovat äkkipikaisempia kuin toiset? Voiko persoonaansa muuttaa? Entä käytöstään? Mitä hyötyä sinulle on oman persoonasi tutkiskelusta?

Toteutus:

Tehtävä voidaan liittää laajasti persoonallisuusteorioihin ja itsetuntemukseen. Tehtävä sopii yksilö- ja ryhmätyöksi. Toteutustavaksi voidaan valita tilanteen mukaan esimerkiksi raportti, kaavio, päiväkirja tai juliste. Nuorimmat oppilaat voivat pohtia sanallisesti, kuvallisesti tai näytelmien kautta kysymyksiä: kuka minä olen ja millainen on kirjailija.


3. Tarinat, lukeminen ja tunteet

Ohjeet:

A. Selvitä, millaisia teoksia Aleksis Kivi kirjoitti. Mistä teokset kertovat?

B. Aleksis Kivi luki ulkomaista kirjallisuutta. Selvitä, mitä kirjoja Aleksis Kiven tiedetään lukeneen. Ovatko löytämäsi teokset sinulle tuttuja? Jos eivät ole, selvitä, millaisista teoksista on kyse.

C. Onko sinulla jokin lempikirja? Mikä ja miksi?

D. Miltä tuntuu, kun lukee kirjaa? Miltä tuntuu kuunnella, kun joku lukee sinulle? Kirjaa ylös tunteita ja ajatuksia, joita sinulla tulee mieleen.

E. Missä muualla kuin kirjoissa voi kohdata tarinoita?

F. Miten esimerkiksi peleissä olevat tarinat eroavat kirjojen tarinoista?

G. Voisiko jostakin Aleksis Kiven teoksesta muokata hyvän pelikäsikirjoituksen? Mistä ja miksi?

Vihjeitä:

Lukemisen herättämät tunteet voivat olla positiivisia tai negatiivisia. Mistä kirjailija keksii kaikki jutut kirjoihinsa? Mihin kirjailijoita tarvitaan? Kirjoittavatko kirjailijat, jotka ovat tarinankerronnan ammattilaisia, käsikirjoituksia myös esimerkiksi peleihin tai sarjoihin?

Toteutus:

Projektityönä tehtävä voi sisältää esimerkiksi oikean kirjailijan haastattelun, jonka oppilaat sopivat ja toteuttavat itse. Jos projektiin on riittävästi aikaa, voivat oppilaat lukea toisilleen katkelmia lempikirjoistaan tai –teksteistään. Projektityöksi sopii myös Aleksis Kiven tekstin sovittaminen pelikäsikirjoitukseksi tai vaikkapa lautapeliksi.


4. Muuttuva maailma

Ohjeet:

A. Mitä kaikkea tapahtui 1800-luvulla Suomessa ja maailmalla? Selvitä, millainen Aleksis Kiven maailma oli silloin, kun hän oli sinun ikäisesi. Miten maailma erosi nykymaailmasta?

B. Pohdi, miten ympäristö vaikuttaa tunteisiin. Miten esimerkiksi nykymaailman melu, kiire ja visuaalinen maailma vaikuttavat arjessa? Tuntuuko kesämökillä, ostoskeskuksessa tai vaikkapa ystävän luona erilaiselta kuin kotona?

C. Ole yhden päivän ajan erityisen tarkkaavainen ympäristösi suhteen. Kirjaa ylös, millaisia tunteita sinulle herää eri ärsykkeistä, esimerkiksi luonnon ilmiöistä, televisio-ohjelmista, pulpetissa istumisesta jne.

D. Pohdi, oliko Aleksis Kiven aikainen maailma jollain tapaa parempi tai huonompi kuin nykymaailma. Oliko Aleksis Kiven maailma esimerkiksi rauhallisempi tai hiljaisempi?

Vihjeitä:

Etsi tietoa esimerkiksi taiteesta, yhteiskunnallisista oloista, aatteista, maailmankuvasta, filosofiasta ja teollisesta vallankumouksesta. Etsi tietoa myös muista maista. Mitä eri maissa tapahtui 1800-luvulla? Millaisia kirjailijoita maailmalla oli 1800-luvulla? Käytä myös jotakin ulkomaankielistä lähdettä.

Toteutus:

Tehtävä sopii yksilö- ja ryhmätyöksi. Tehtävään voidaan liittää myös tietoisuustaitojen harjoittelua.


5. Koti

A. Tutustu Aleksis Kiven asuinpaikkoihin tämän sivuston tai muiden lähteiden avulla. Selvitä, millaisia asuinrakennukset olivat Aleksis Kiven aikaan 1800-luvulla. Minkä kokoisissa kodeissa asuttiin? Millaisia esineitä kodeissa oli? Miten koteja lämmitettiin? Mistä saatiin vettä ja valoa? Oliko maaseudulla erilaista kuin kaupungeissa?

B. Miten kodit ovat muuttuneet kahdessa vuosisadassa? Ovatko kaikki muutokset olleet hyviä? Mikä kodissa on tärkeää? Miksi koteja sisustetaan?

C. Suunnittele unelmiesi talon pohjapiirustus, johon merkitset myös sisutukseen kuuluvat esineet.

D. Pohdi, mistä unelmasi on syntynyt. Mikä on vaikuttanut käsitykseesi siitä, mitä kodissa pitää olla? Onko unelmiesi talo todella oma unelmasi, vai onko se jotain, mitä olet oppinut esimerkiksi televisiosta tai lehdistä? Onko unelmiesi talossa paljon asioita, jotka eivät ole välttämättömiä?

E. Kuvittele, miten Aleksis Kivi voisi reagoida, jos hän pääsisi sinun unelmiesi taloon. Ota huomioon tehtävän kohdassa A. selvittämäsi seikat.

Vihjeitä:

Olemme tottuneet juoksevaan veteen, sähkölämmitykseen, tilaviin asuntoihin, viihde-elektroniikkaan ja moniin muihin nykyelämän mukavuuksiin. Millaisia mukavuuksia 1800-luvulla oli? Mikä luo kodin tunnelman? Osaisiko 1800-luvun ihminen tehdä mitään nykyisissä taloissa? Tietäisikö hän, mistä saa vettä ja ruokaa?

Toteutus:

Tehtävä sopii yksilö- ja ryhmätyöksi. Monikulttuurisessa ympäristössä voidaan vertailla erilaisia käsityksiä kodeista. Tehtävän voi toteuttaa kirjoittamalla, piirtämällä tai näyttelemällä. Pienoisnäytelmillä voidaan vastata kysymykseen ”Miten Aleksis Kivi reagoisi, jos joutuisi unelmiesi taloon”.


6. Arkipäivän valinnat

Ohjeet:

A. Seitsemän veljestä ovat innokkaita tappelemaan ja rötöstelemään. Romaanin alussa veljekset varastavat munia ja pakenevat metsään herkuttelemaan. Rangaistuksen pelossa he jäävät metsään asumaan ja joutuvat jatkamaan varastelua saadakseen ruokaa. Voit lukea kohtauksen kirjasta tai kuunnella sen Yle Areenasta Seitsemän veljestä -romaanin osasta 1. Kohtaus alkaa neljän minuutin jälkeen.

B. Miten kohtaus päättyy?

C. Pohdi, millaisia tunteita veljeksillä on ennen heidän tekoaan ja heidän tekonsa jälkeen. Olisiko veljesten pitänyt miettiä etukäteen tekojensa seurauksia? Onko väliä, varastaako huvin vuoksi vai nälkäänsä? Onko varastaminen aina väärin? Mitä muita vaihtoehtoja veljeksillä olisi ollut?

Vihjeitä:

Yle Areenassa voi kuunnella koko Seitsemän veljestä-romaanin.

Toteutus:

Tehtävä sopii yksilö- ja ryhmätyöksi. Vaihtoehtoisia ratkaisuja veljesten toimintaan voidaan pohtia näyttelemällä.


7. Ryhmäpaine

Ohjeet:

A. Seitsemän veljestä toimivat joukkona, joka rötöstelee, joutuu tappeluihin ja pitää yhtä. Kuuntele katkelmia Seitsemästä veljeksestä Yle Areenasta. Löydätkö kohtia, joissa veljekset käyttäytyvät huonosti? Mitä he tekevät tai sanovat? Miksi he pitävät yhtä?

B. Arjessa tulee usein vastaan tilanteita, joissa ryhmä päättää yhdessä tehdä jotain. Mitä tarkoittaa sanonta ”joukossa tyhmyys tiivistyy”? Entä mitä on ryhmäpaine? Miltä ryhmäpaine tuntuu omalla kohdalla?

C. Oletko itse ollut tilanteessa, jossa ryhmä on saanut kaikki ryhmän jäsenet käyttäytymään huonosti? Millainen tilanne oli? Millaisia tunteita sinulle heräsi tapauksen aikana ja sen jälkeen?

D. Mitä, jos et tahdokaan itse tehdä, niin kuin ystäväsi tekevät? Miten voit toimia?

Vihjeitä:

Miksi ryhmässä voi olla vaikeaa kertoa omaa mielipidettään, jos kaikki muut ovat eri mieltä? Miten ryhmän johtohahmo voi käyttää valtaansa saadakseen muut toimimaan tahtomallaan tavalla? Onko kaikilla ryhmillä aina johtaja? Millainen on hyvä johtaja?

Toteutus:

Oppilaat voidaan jakaa ryhmiin ja jokaiselle ryhmälle voidaan jakaa omat katkelmat kuunneltaviksi. Ryhmät voivat esittää näytelminä tilanteita, joissa ryhmäpainetta koetaan ja pohtia yhdessä erilaisia toimintatapoja tilanteiden ratkaisemiseksi. Näytelmien käsikirjoitukseen voidaan ottaa mukaan yleisö (muut oppilaat) siten, että ensin esitetään tapahtuma, ja sen jälkeen pohditaan yhdessä, miten tilanne ratkaistaisiin. Loppu näytelmä improvisoidaan yhteisen pohdinnan mukaisesti.


8. Menestys

Ohjeet:

A. Aleksis Kiveä kutsutaan Suomen kansalliskirjailijaksi. Selvitä, milloin Kiveä alettiin kutsua tällä nimityksellä. Oliko Kivi silloin vielä elossa? Selvitä, miksi joitakin henkilöitä kutsutaan kansalliskirjailijoiksi tai kansallisrunoilijoiksi. Mitä tarkoittaa kansalliskirjailija?

B. Kuvittele, että sinut on nimetty jonkin taitosi perusteella esimerkiksi kansallispolkupyöräilijäksi, kansalliskokiksi tai kansallistubettajaksi. Minkä taidon mukaan sinut todennäköisimmin nimettäisiin? Millaisia tunteita (positiivisia tai negatiivisia) tunnustus tai menestys sinussa herättäisi?

Vihjeitä:

Mitä menestys tarkoittaa? Onko menestys aina hyväksi? Onko menestys samaa kuin kuuluisuus? Voiko kuka tahansa antaa kenelle tahansa jonkin tunnustuksen? Tavallisesti tunnustuksen tai kehun saamisesta tulee hyvä olo, mutta se ei välttämättä kestä pitkään. Miksi ei?

Toteutus:

Tehtävä sopii yksilö- ja ryhmätyöksi. Oppilaat voivat myös jakaa tunnustuksia toisilleen (tai opettajille) ja pohtia niiden herättämiä tunteita.


9. Stressi

Ohjeet:

A. Selvitä, mitä stressi on. Miten se ilmenee ja millaisia oireita se aiheuttaa?

B. Monet käsittelevät stressiä tekemällä jotain taiteellista. Esimerkiksi surullinen voi kirjoittaa runon ja maalata taulun. Millä muilla tavoilla stressiä voi helpottaa?

C. Selvitä, mitä kritiikki tarkoittaa.

D. Selvitä, millaista kritiikkiä Aleksis Kivi sai teoksistaan ja miten kritiikki vaikutti häneen. Voiko kritiikki aiheuttaa stressiä? Millaista on hyvä ja huono kritiikki?

E. Onko joku joskus kritisoinut sinua tai tekemiäsi asioita? Miltä se tuntui? Millaisissa tilanteissa olet itse kokenut stressiä? Miten olet selvinnyt siitä?

Vihjeitä:

Stressi voi vaikuttaa myönteisesti ja kielteisesti. Stressi vaikuttaa sekä mielialaan että kehoon ja se voi herättää ristiriitaisiakin tunteita. Pitkittynyt stressi aiheuttaa erilaisia oireita kuin lyhytkestoinen stressi.

Toteutus:

Tehtävä sopii yksilö- ja ryhmätyöksi. Tehtävä voidaan jaotella tehtäväksi itsenäisesti henkilökohtaisten kysymysten osalta ja yhteisesti yleisluontoisen kysymysten osalta.


10. Kuuluisuus

Ohjeet:

A. Pohdi ensin, mitä kuuluisuus on.

B. Selvitä, milloin ja miten Aleksis Kivestä tuli tunnettu. Onko Aleksis Kiven teoksia julkaistu myös muissa maissa?

C. Luuletko, että suomalaiset tulevat aina muistamaan Aleksis Kiven? Perustele.

D. Pohdi, miksi monet haaveilevat kuuluisuudesta.

E. Tahtoisitko itse olla kuuluisa? Miksi/miksi et? Mistä tahtoisit olla kuuluisa? Kuvittele, että heräät aamulla tietäen olevasi kuuluisa. Miltä se tuntuisi? Mitä tekisit?

Vihjeitä:

Mitä hyviä ja huonoja puolia kuuluisuudessa on? Onko kuuluisa henkilö aina myös rikas? Mitä ovat niin sanotut ”julkisuuden kirot”? Mikä on “turha julkkis”?

Toteutus:

Tehtävä sopii yksilö- ja ryhmätyöksi. Tehtävään voidaan haastatella jotakin julkisuuden henkilöä tai tarkastella, millaisista asioista ihmiset ovat kuuluisia.


11. Kuuluisuus ja lööpit

Ohjeet:

A. Selvitä, millaisia julkisuuden henkilöitä (tunnettuja suomalaisia tai ulkomaalaisia) Suomessa oli Aleksis Kiven aikaan.

B. Kirjoitettiinko Aleksis Kiven aikaan lööppejä? Miten henkilöstä tuli kuuluisa ennen televisiota ja Internetiä?

C. Pohdi, miten kuuluisuus ja kuuluisaksi tuleminen ovat muuttuneet.

D. Ketä julkisuuden henkilöä sinä ihailet ja miksi? Onko hän myös kuuluisa? Ovatko ihailusi kohteet muuttuneet, kun olet kasvanut? Mistä olet hankkinut tietoa ihailemastasi henkilöstä?

E. Selvitä, mikä on lööppi.

F. Selvitä, millaisia käännekohtia tai dramaattisia hetkiä Aleksis Kiven elämässä oli. Jos Aleksis Kivi eläisi tänä päivänä, millaisia lööppiotsikoita hänen elämänsä käännekohdista saatettaisiin kirjoittaa?

Vihjeitä:

Miten sosiaalinen media vaikuttaa julkisuuteen? Voiko kenestä tahansa tulla julkkis? Miksi ihmiset tykkäävät seurata julkkiksia? Mikä on lööppien tarkoitus? Millaisia seikkoja lööpeissä korostetaan?

Toteutus:

Tehtävässä voidaan yhdistää yksilö- ja ryhmätyöskentelyä. Oppilaille voidaan antaa tehtäväksi tarkkailla (ja vaikkapa kuvata) lööppiotsikoita viikon ajan. Materiaali voidaan analysoida koko luokan kanssa.


12. Huolet

Ohjeet:

A. Selvitä, miten Aleksis Kiven elämässä tapahtui kahden viimeisen vuoden aikana. Millaisia vastoinkäymisiä Kivi kohtasi?

B. Asetu Aleksis Kiven asemaan. Pohdi, millaisia tunteita Kiven elämän viimeisten vuosien tapahtumat ovat saattaneet hänelle aiheuttaa.

C. Selvitä, miten huolehtiminen ja stressi vaikuttuvat terveyteen. Millaisia oireita ne voivat aiheuttaa?

D. Kuvittele, että olet Aleksis Kiven läheinen ystävä, ja hänet juuri on lähetetty Lapinlahden mielisairaalaan. Miten voisit tukea ja auttaa Aleksis Kiveä?

Vihjeitä:

Ikävissä ja surullisissa tilanteissa on usein avuksi, jos joku kuuntelee. Ystävien lisäksi apua voi saada myös terveydenhoidosta, järjestöiltä ja viranomaisilta.

Toteutus:

Tehtävä voidaan käsitellä esimerkiksi näytelminä. Animaatio tai muu taiteellinen esitys (jonka päähenkilönä voi olla Aleksis Kivi) antaa mahdollisuuden käsitellä tunteita vähemmän henkilökohtaisella tasolla.

1. Tärkeä paikka

Ohjeet:

A. Selvitä sivuston avulla, mikä on Taaborinvuori ja mistä se on saanut nimensä.

B. Mikä paikka on itsellesi erityisen tärkeä? Keksi paikalle uusi nimi, joka kuvaa suhdettasi kyseiseen paikkaan. Perustele nimivalintasi.

Vihjeitä:

Paikka voi olla kotiseudulla tai kauempana. Miksi paikka on sinulle tärkeä? Mitä nimi kertoo paikasta? Miltä sinusta tuntuu, kun olet tässä paikassa? Miksi ihmiset kiintyvät paikkoihin?

Toteutus:

Oma paikka ja sen uusi nimi voidaan esitellä muille opettajan ohjeiden mukaan tai oppilaiden valitsemalla tavalla. Oppilaat, jotka eivät osaa vielä lukea, voivat kuunnella opettajan kertomuksen Taaborinvuoren nimihistoriasta ja jatkaa tehtävää opettajan ohjeiden mukaan.

Tehtävän tulokset voidaan käsitellä ryhmässä, niistä voidaan tehdä taideteoksia tai niiden avulla voidaan harjoitella yleisölle esiintymisen perusteita: jokainen saa esitellä nimi-ideansa vuorotellen luokan/pienryhmän edessä. Esityksen avuksi voidaan ottaa alueen kartta, johon paikkoja merkitään yhdessä. Kartta voi olla digitaalinen tai perinteinen.


2. Koti

Ohjeet:

A. Etsi kuvia Aleksis Kiven syntymäkodista (ulkoa ja sisältä). Millaisia ajatuksia kuvat herättävät? Mitä kuva kertoo? Tee ajatuksistasi miellekartta yksin tai ryhmässä opettajan ohjeiden mukaan.

B. Pohtikaa, miksi ihmiset tahtovat nähdä, millaista muiden kodeissa on.
Pohdi, mikä on koti. Miksi se on tärkeä? Mitä kodissa pitää olla? Mitä, jos ei ole kotia? Miten kodista pidetään huolta?

C. Kuvittele, millaisia asioita Aleksis Kivi saattoi tehdä kotonaan, kun hänellä ei ollut televisiosta, radiota, älypuhelinta, kirjoituskonetta eikä kameraa.

D. Oletko koskaan julkaissut kuvia omasta kodistasi tai huoneestasi Internetissä?
Pohdi, millaisia kuvia Internetiin kannattaa tai ei kannata laittaa. Onko turvallista postata kuva (tai streamata videota) esimerkiksi omasta huoneestasi?

Vihjeitä:

Sisustusohjelmat esittelevät muiden ihmisten koteja. Miksi nämä ohjelmat ovat niin suosittuja? Jos julkaiset kuvia Internetissä, ketkä kaikki voivat nähdä ne? Onko koti yksityinen vai julkinen paikka? Kannattaako kodin yksityisyyttä suojella? Voiko joku käyttää tietoja, joita postaamasi kuva tai video sisältää, sinulle haitallisella tavalla? Kuvissa ja videoissa jakaa helposti vahingossa tietoa, jota ei ole tarkoittanut kaikille. Mitä tällainen tieto voisi olla? Millainen tieto on liian henkilökohtaista jaettavaksi?
Saatko postata kuvan esimerkiksi ystäväsi huoneesta ilman talon omistajan lupaa? Esimerkiksi auton rekisterinumeron ja asunnon ulkonäön perusteella voi selvittää, missä henkilö asuu.

Toteutus:

Opettaja voi näyttää kuvan dataprojektorilta, jolloin oppilaat eivät tarvitse omaa päätelaitetta. Tehtävä voidaan liittää yksityisyydensuojaan, sosiaalisten medioiden käyttöön ja tekijänoikeuksiin. Oppilaat voivat kertoa itse, mitä medioita he käyttävät ja mihin tarkoitukseen. Kysely voidaan tehdään oppilaille myös nimettömänä.


 3. Terveys

Ohjeet:

A. Aleksis Kivi joutui elämänsä loppupuolella Lapinlahden sairaalaan. Tutustu Aleksis Kiven elämään sivuston materiaalin avulla. Millaisia vastoinkäymisiä Kivi kohtasi? Miksi ja milloin hänet lähetettiin Lapinlahteen?

B. Pohdi ja selvitä, voivatko vastoinkäymiset vaikuttaa terveyteen. Millä tavalla? Mitä tarkoittaa mielenterveys?

C. Selvitä, millaisia mielenterveyspalveluja nykyään on tarjolla esimerkiksi nuorille. Mitä voi tehdä tilanteessa, jossa joku läheinen tarvitsee mielenterveydellistä tukea tai hoitoa? Millaista hoito on nykyään? Voiko kuka tahansa etsiä apua, jos tuntee sitä tarvitsevansa?

D. Pohdi ja selvitä, miten suru eroaa vakavammista oireista, kuten masennuksesta?

Vihjeitä:

Mielenterveydestä ja terveyspalveluista löytyy paljon tietoa Internetistä. Keskity siihen, mitä konkreettisia asioita ikävässä tilanteessa voi tehdä.

Toteutus:

Tehtävä sopii yksilö- ja ryhmätyöksi. Oppilaat voivat työskennellä ryhmissä ja jakaa tutkimustyönsä tulokset toisilleen. Nuorimmat oppilaat voivat kuunnella opettajan alustuksen Aleksis Kiven elämästä ja pohtia, miten voi auttaa vaikkapa surullista ystävää ja miten olla hyvä ystävä.


4. Tasa-arvo ja ennakkoluulot

Ohjeet:

A. Suomi oli 1800-luvulla sääty-yhteiskunta. Selvitä, mitä sääty tarkoittaa. Millaisia säätyjä Suomessa oli? Mitä tarkoitti kuulua johonkin säätyyn? Kuuluiko Aleksis Kivi johonkin säätyyn ja miten hänen yhteiskunnallinen asemansa vaikutti hänen elämäänsä?

B. Suomessa ei ole enää nykyään säätyjä. Pohdi, kuuluvatko ihmiset silti eri ryhmiin. Millaisia ryhmiä nykyään on? Millaisia ennakkoluuloja eri ryhmät herättävät meissä ja mihin ennakkoluulomme perustuvat? Miten voimme voittaa ennakkoluulomme?

Vihjeitä:

Lähes kaikilla ihmisillä on ennakkoluuloja joistakin asioista. Ennakkoluulot ovat luonnollisia, mutta kannattaa pohtia, mihin ne perustuvat ja pitävätkö ne paikkansa. Usein ennakkoluulot liittyvät pelkoihin ja ymmärtämättömyyteen.

Toteutus:

Oppilaat voivat haastatella toisiaan ja tutkia, onko heidän omissa ennakkoluuloissaan jotain yhteistä. Oppilaat voivat selvittää, millaisia ennakkoluuloja esimerkiksi heidän omaan kouluunsa saapuneet ulkomaalaiset ovat kohdanneet tai millaisia ennakkoluuloja heillä on suomalaisista.


5. Raha

Ohjeet:

A. Etsi tietoa Aleksis Kiven raha-ongelmista ja taloudellisesta tilanteesta. Miten Aleksis Kivi tuli toimeen kirjailijana ilman varsinaista palkkaa?

B. Millaisia seuraamuksia köyhyys voi nykyaikana aiheuttaa? Entä liiallinen rikkaus?

C. Mihin kaikkeen rahaa tarvitaan? Mitkä asiat ovat välttämättömiä ja mitkä eivät ole?

D. Toimiko Aleksis Kivi mielestäsi järkevästi, kun hän lainasi rahaa tuttaviltaan? Mitä muita vaihtoehtoja hänellä olisi ollut?

Vihjeitä:

Millainen on hyvä palkka tai viikkoraha? Kuinka tärkeää palkka on? Mitä nykyään voi tehdä, jos taloudellinen tilanne käy tiukaksi?

Toteutus:

Tehtävä sopii yksilö- ja ryhmätyöksi.


6. Kodittomuus

Ohjeet:

A. Aleksis Kivi oli köyhä kirjailija. Hän turvautui usein ystävien ja tuttavien apuun, mutta joutui lopulta velkakierteeseen. Selvitä ensin Aleksis Kiven elämänvaiheita sekä syitä hänen taloudelliseen tilanteeseensa. Mistä muualta Kivi sai rahaa kuin ystäviltään?

B. Selvitä, miten köyhiä ja kodittomia autettiin 1800-luvun Suomessa.

C. Miten köyhiä autetaan nykyään? Ovatko köyhien ja kodittomien olot nykyään paremmat kuin 1800-luvulla?

D. Mitä voi tehdä, jos joutuu kodittomaksi?

E. Onko köyhyys tai kodittomuus ihmisen omaa syytä?

F. Onko oikein arvostella ihmisiä sen mukaan, ovatko he rikkaita vai köyhiä?

Vihjeitä:

Oletko kuullut leipäjonoista? Mitä ne ovat? Onko leipäjono-nimitys hyvä vai huono?  Mikä on koti? Miksi se on tärkeä? Miten köyhiä autetaan nykyään? Millainen on köyhä ihminen? Millaisia ennakkoluuloja köyhyyteen liittyy?

Toteutus:

Tehtävän voi laajentaa projektityöksi. Oppilaat voivat selvittää, millaisin käytännön keinoin köyhiä autetaan. Tietoa voidaan hankkia esimerkiksi leipäjonoa ylläpitäviltä toimijoilta tai leipäjonon asiakkailta. Selvitystyössä voidaan etsiä vastauksia esimerkiksi kysymyksiin: Mistä jonoissa jaettava ruoka tulee? Mihin oman koulun tai lähiravintolan ylijäämäruoka menee? Kuka saa mennä leipäjonoon? Nuorempien oppilaiden kanssa aiheena voi olla opettajan ohjaama keskustelu: millaisia ovat kodittomat ja miten köyhyys vaikuttaa elämään?


7. Oma talous ja velkaantuminen

Ohjeet:

A. Aleksis Kivi kirjoittaa veloistaan ja rahaongelmistaan kirjeissään. Etsi Aleksis Kiven kirjeitä netistä tai kirjastosta ja selvitä, mitä Kivi kertoo.

B. Millaisiin asioihin rahaa on järkevää lainata ja millaisiin ei?

C. Pohdi, miltä tuntuu, kun ottaa jatkuvasti uutta velkaa, eikä pysty maksamaan aikaisempia velkojaan takaisin.

Vihjeitä:

Nykyään rahaa on helppoa lainata, mutta lainasta joutuu aina maksamaan korkoa. Mitä korko on? Aleksis Kiven aikaan ei ollut olemassa pikavippejä.

Toteutus:

Tehtävä sopii yksilö- ja ryhmätyöksi. Kukin ryhmä voi tutkia tietyt kirjeet ja jakaa löydöksensä toisilleen.


8. Vastoinkäymiset

Ohjeet:

A. Selvitä, millaisia vastoinkäymisiä Aleksis Kivellä oli elämässään.

B. Mikä oli oman arvioisi mukaan Kiven elämän pahin vastoinkäyminen? Perustele.

C. Millaisia vastoinkäymisiä omassa elämässäsi on tullut vastaan? Miten selvisit niistä?

D. Miten vastoinkäymisiin voisi varautua?

E. Mitä hyötyä vastoinkäymisistä voi olla?

Vihjeitä:

Oman elämän vastoinkäymisiä voi pohdiskella tarinoiden näkökulmasta. Hyvässä tarinassa tai elokuvassa päähenkilö kohtaa aina vastoinkäymisiä. Miksi tarina, jossa olisi pelkkiä hyviä tapahtumia, ei olisi yhtä hyvä kuin tarina, jossa tapahtuu myös ikäviä asioita? Kuuluuko hyvään elämään, kuten tarinoihinkin, aina jonkin verran myös ikäviä puolia? Miten vastoinkäymiset voivat auttaa vaikkapa kirjailijan ammatissa? Voivatko vastoinkäymiset inspiroida esimerkiksi taiteen tekemiseen?

Toteutus:

Tehtävä sopii yksilö- ja ryhmätyöksi. Henkilökohtaisia kysymyksiä voidaan pohtia itsenäisesti. Yleisluontoiset kysymykset sopivat pohdittavaksi pienryhmissä.


9. Uskomukset

Ohjeet:

A. Aleksis Kiven romaani Seitsemän veljestä on esitys myös Aleksis Kiven ajan uskomuksista. Siinä yhdistyy kristinuskoa ja suomalaista kansanuskoa.
Pohtikaa ensin yksin tai ryhmissä, mitä uskomusmaailma tarkoittaa. Millaisia mielikuvia sana uskomusmaailma herättää?

B. Selvitä, millaisia uskomuksia 1800-luvun ihmisillä oli. Selvitä, miten suomalainen kansanusko erosi kristinuskosta.

C. Pohdi, miten uskomukset vaikuttavat arkipäivän elämään.

D. Pohdi, mitä oma uskomusmaailmasi sisältää, mihin omat uskomuksesi perustuvat ja miten ne ovat syntyneet.

E. Tee oppimasi perusteella miellekartta uskomusmaailmastasi. Se voi sisältää tekstiä, kuvia ja lehtileikkeitä tai muuta valitsemaasi materiaali. Tehtävän voi toteuttaa myös digitaalisesti, ja lopputulos voi sisältää otteita esimerkiksi Instagram-tililtäsi tai blogistasi.

Vihjeitä:

Jotkut uskovat esimerkiksi yliluonnolliseen ja toiset eivät. Toiset uskovat henkimaailmaan ja toiset eivät. Toiset ovat hyvin uskonnollisia, mutta monet ovat myös ateisteja. Uskomukset liittyvät myös siihen, miten kannattaa elää. Onko oikein tavoitella rikkauksia, vai onko elämässä jotain muuta tärkeää? Miten optimistin, pessimistin ja realistin uskomusmaailmat eroavat toisistaan?

Toteutus:

Tehtävä sopii yksilö- ja ryhmätyöksi. Toteutus voi olla myös päiväkirjamainen ja henkilökohtaisen sisällön jakaminen muille voidaan jättää oppilaan valinnaksi.


10. Huumori

Ohjeet:

A. Aleksis Kiven teokset sisältävät paljon komiikkaa. Selvitä, mitkä Aleksis Kiven teoksista olivat komedioita.

B. Pohdi, mikä tekee komediasta hyvän.

C. Mikä on hauskin juttu, joka sinulle on tapahtunut tai jonka olet kuullut viimeksi?

D. Miten huumori vaikuttaa elämään ja ystävyyssuhteisiin?

Vihjeitä:

Millaisille jutuille olet viimeksi nauranut kavereiden kanssa tai vaikkapa elokuvissa? Ymmärtävätkö ulkopuoliset sinun ja ystäviesi vitsejä? Miltä tuntuu, kun on nauranut oikein kunnolla?

Toteutus:

Tehtävä sopii yksilö- tai ryhmätyöksi. Ryhmätyön tulokset voidaan purkaa järjestämällä luokkaan komediatunti. Oppilaat jaetaan ryhmiin ja jokainen ryhmä valitsee muutaman hauskan jutun, josta he lähtevät käsikirjoittamaan lyhyttä lavakomiikka-esitystä. Ryhmästä valitaan henkilö, joka esittää yhdessä laaditut vitsit. Inspiraatiota sketseihin ja niiden esittämiseen voi etsiä Internetistä. Sketsit voidaan toteuttaa myös videoina.


11. Tragediat

Ohjeet:

A. Selvitä, milloin ja miten Aleksis Kiven elämä päättyi.

B. Etsi netistä (SKS:n sivuilta) lista Aleksis Kiven hautajaisissa käytetyistä esineistä ja tarjoillusta ruoasta. Millaiset hautajaiset Aleksis Kivelle järjestettiin listan perusteella? Mitä muuta tietoa löydät Kiven hautajaisista Internetistä?

C. Suunnitelkaa ryhmissä näytelmä Kiven hautajaisista.
Käsikirjoittakaa näytelmän tapahtumat ja repliikit. Huomioikaa tilanteen erityislaatu. Millainen tunnelma hautajaisissa on? Mitä tunteita hautajaisiin liittyy? Miten ihmiset ilmaiset tunteitaan hautajaisissa?

Vihjeitä:

Hautajaisissa näkyy aina jollain tavalla ihmisten uskomukset. Toiset hallitsevat tunteitaan ja toiset tahtovat näyttää ne. Läheisen menetys voi herättää ristiriitaisiakin tunteita. Tavallisesti hautajaisissa pidetään puheita edesmenneen muistoksi. Hautajaistoimituksen jälkeen on usein muistotilaisuus, jossa tarjoillaan ruokaa ja juomaa. Eri kulttuureissa hautajaiset voivat erota toisistaan paljonkin.

Toteutus:

Tehtävä voidaan laajentaa projektityöksi. Jokaiselle ryhmälle voidaan jakaa lajityyppi, johon näytelmän tulee sopia: komedia, tragedia, scifi, romanttinen komedia, saippuaooppera, dokumentti jne. Oppilaat selvittävät, mitä kuhunkin genreen kuuluu. Lisäksi voidaan selvittää, mikä on tarinan kaari ja käyttää tätä hyödyksi näytelmässä.


1. Yksityisyys

Ohjeet:

A. Etsi Aleksis Kiven kirjeitä joko netistä tai kirjastosta. Valitse ja lue muutama kirje.
Millaisen kuvan Aleksis Kivestä saa hänen kirjeidensä perusteella? Millainen henkilö kirjeet on kirjoittanut?

B. Aleksis Kivi pyytää useassa kirjeessään vastaanottajaa tuhoamaan kirjeen sen luettuaan.
Onko oikein, että nämä kirjeet on nyt julkaistu kaikkien luettaviksi? Perustele vastauksesi.

C. Miksi Aleksis Kiven kirjeet on saatu julkaista kirjoissa ja Internetissä? Eikö niihin päde tekijänoikeus? Selvitä.

D. Välittäisitkö, jos sinun kirjoittamasi kirjeet (tai some-päivitykset ja pikaviestit, joita olet lähettänyt ystävillesi) julkaistaisiin kirjana kaikkien luettavaksi? Perustele kantasi.

E. Jos lähetät ystävällesi viestin, saako hän julkaista viestin tai näyttää sen jollekin muulle ilman sinun lupaasi?

Vihjeitä:

Tekijänoikeudesta löytyy tietoa esimerkiksi Teoston, Sanaston ja Kuvaston sivuilta. Aleksis Kiven (kuten muidenkin henkilöiden) kirjeiden julkaisu on myös eettinen kysymys. Vaikka jokin olisi lain mukaan sallittua, voi siihen liittyä eettisiä ongelmia.

Toteutus:

Oppilaat voivat lukea kirjeitä esimerkiksi pareittain siten, että jokainen pari lukee ja analysoi eri kirjeen. Tulokset voidaan koota yhteen ryhmissä tai koko luokan kesken.


2. Viestintä ja some

Ohjeet:

A. Aleksis Kivi eli 1800-luvulla. Selvitä, millaisia viestintävälineitä tuolloin oli käytössä maailmalla ja Suomessa. Millaisia uusia keksintöjä tehtiin viestinnässä? Kirjoita ylös sanoja tai lauseita, jotka kuvaavat 1800-luvun viestintää.

B. Mitä viestintävälineitä Aleksis Kivi käytti tai olisi voinut käyttää?

C. Miten 1800-luvun viestintä poikkesi nykyajasta? Kirjoita ylös sanoja, jotka kuvaavat nykyajan viestintää.

D. Miten sosiaalinen media on muuttanut viestintää?

Vihjeitä:

Kuka keksi somen? Mikä on sosiaalisten medioiden tarkoitus? Miten markkinointi näkyy sosiaalisissa medioissa? Miten kehittynyt logistiikka (autot, junat, lentokoneet) on vaikuttanut viestintään? Milloin Internet keksittiin? Entä sähköposti? Kuvia vanhoista viestintävälineistä voi etsiä esimerkiksi museoiden kuvatietokannoista tai elokuvista.

Toteutus:

Tehtävän voi laajentaa projektitehtäväksi, johon otetaan mukaan esimerkiksi paikkakunnan vanhuksia. Tarvitaan riittävä määrä tabletteja, jotta oppilaat voivat mennä ryhmissä vierailemaan vanhainkotiin ja opettamaan vanhuksille, mitä kaikkea tabletilla voi tehdä. Samalla oppilaat voivat haastatella vanhainkodin asukkaita siitä, millaista viestintä oli heidän lapsuudessaan/nuoruudessaan. Pienimuotoisena projektina oppilaat voivat haastatella omia isovanhempiaan tai vanhempiaan.


3. Muuttuva maailma

Ohjeet:

A. Selvitä ensin Aleksis Kiven elämän pääkohdat oppimateriaalin avulla.

B. Selvitä, miten 1800-luvun Suomessa liikuttiin paikasta toiseen ja millaisia yöpymis- ja ruokailumahdollisuuksia oli tarjolla.

C. Tutustu 1800-luvun Helsingin kaupunkikuvaan sivuston avulla.

D. Kuvittele olevasi Aleksis Kivi 1800-luvun Helsingissä. Rahasi ovat loppu, ja sinun pitäisi saada jostain ruokaa. Olet majaillut tuttavasi luona, mutta hän ei voi enää majoittaa sinua. Syksy on tulossa ja ilman viilenevät. Lisäksi olet tänään lähdössä matkustamaan paikkakunnalle, joka sijaitsee 50 kilometrin päässä. Miten voisit ratkaista tilanteen? Millaisia ongelmia ja haasteita tilanne aiheuttaa? Millaisia taitoja tarvitset selviytyäksesi? Miten matkustat varattomana 50 kilometriä? Mitä vaaroja saatat kohdata matkalla?

Vihjeitä:

Selvitä esimerkiksi, mikä on Suomen vanhin ravintola. Mitä ovat kievarit? Milloin autot ja junat tulivat Suomeen? Mistä ihmiset saivat ruokaa? Kuinka pitkän matkan ihminen voi kävellä kerrallaan?

Toteutus:

Tehtävän ratkaisu voidaan esittää näytelminä. Näytelmän sivuhenkilöt voidaan suunnitella ryhmässä.  Osa ryhmistä voi suunnitella näytelmän, jossa asiaa tarkastellaan nykyajan näkökulmasta. Osa voi keskittyä 1800-lukuun. Miten tilanteet eroavat toisistaan?


4. Tekijänoikeudet

Ohjeet:

A. Selvitä, mitä tarkoittaa kuvan tekijänoikeus.

B. Etsi tältä sivustolta jokin sinua kiinnostava kuva, johon on merkitty kuvan lisenssi. Perustele, miksi valitsit juuri tämän kuvan.

C. Selvitä, mistä valitsemasi kuva on, kuka sen omistaa ja kuka sen on kuvannut. Millainen lisenssi kuvalla on? Mitä lisenssi tarkoittaa?

D. Saatko ottaa Internetistä, kirjoista tai vaikkapa taideteoksesta kuvan ja julkaista sen omassa sosiaalisessa mediassasi? Saatko julkaista kuvan, jos merkitset lähteen? Perustele vastauksesi.

Vihjeitä:

Sivulla olevien kuvien tiedot on merkitty jokaisen kuvan yhteyteen. Kuvien julkaisuun on olemassa tarkat ohjeet. Tekijänoikeuksista löytyy tietoa esimerkiksi Kuvaston sivuilta.

Toteutus:

Oppilaat voivat esitellä valitsemansa kuvat ja johtopäätöksensä koko luokalle.


5. Sanat ja sanonnat

Ohjeet:

A. Aleksis Kivi käytti Seitsemässä veljeksessä ilmaisua: ”Korttikaalista ulos kaikki yksimielisesti!” Pohtikaa ryhmissä, mitä korttikaali voisi tarkoittaa. Keksikää sanalle selitys, joka sopii lauseeseen. Esittäkää selitykset toisillenne.

B. Etsi sivustolta artikkeli, jossa listataan Aleksis Kiven käyttämiä sanoja ja niiden merkityksiä. Lue sanalista läpi ja etsi oikea selitys sanalle korttikaali.

C. Pohdi sanoja, joita itse käytät puhutussa tai kirjoitetussa kielessä. Ovatko käyttämäsi sanat uusia? Käytätkö sanoja, joita kaikki (vaikkapa vanhempasi) eivät ymmärrä?

D. Valitse jokin käyttämäsi sana tai ilmaisu ja kirjoita sille selitys.

Toteutus:

Sanojen selitykset voidaan kerätä yhteen esimerkiksi luokan seinälle tai yhteiseen digitaaliseen tilaan, jos sellainen on käytössä.


6. Murteet

Ohjeet:

A. Selvitä, miten August Ahlqvist kommentoi Kiven käyttämää kieltä. Miksi Ahlqvist ei pitänyt Kiven kielestä? Millainen kielikiista Suomessa oli meneillään Aleksis Kiven aikaan?

B. Pohdi, käytätkö itse joitakin murresanoja. Mitä? Voiko murteesta olla ylpeä vai voiko se aiheuttaa myös häpeää?

C. Onko murteella ja slangilla jotain eroa? Mitä murteita Suomessa puhutaan?

Vihjeitä:

Emme välttämättä itse huomaa murrettamme, mutta eri paikkakunnalta kotoisin ystävämme saattaa huomata sen.

Toteutus:

Tehtävä sopii yksilö- tai ryhmätyöksi. Erilaisia murteita voi kuunnella Internetistä esimerkiksi YouTubesta.


7. Uudet sanat

Ohjeet:

Selaile sivuston artikkeleita. Etsi sivustolta jokin sana tai käsite, joka on sinusta mielenkiintoinen, mutta jonka merkitystä et ymmärrä. Selvitä sanan merkitys ja selitä se omin sanoin.

Vihjeitä:

Sivuston artikkeleista löytyy Aleksis Kiven käyttämiä sanoja ja sanontoja. Voit kuitenkin etsiä sanan mistä tahansa sivuston jutusta.

Toteutus:

Tehtävä sopii yksilö- ja ryhmätyöksi. Kaikkien keräämistä sanoista ja selityksistä voidaan tehdä kaikille yhteinen peli, jossa sana ja selitys pitää yhdistää toisiinsa. Tehtävää voidaan käyttää myös esiintymisharjoituksena, jossa jokainen selittää selvittämänsä käsitteen muulle luokalle.


8. Lukeminen ja tunteet

Ohjeet:

A. Lue tai kuuntele katkelma Aleksis Kiven Seitsemästä veljeksestä. Onko kieltä helppoa vai vaikeaa seurata? Millainen olo tämän tekstin lukemisesta tai kuuntelemisesta tulee? Herättääkö teksti mielenkiinnon vai tuntuuko se tylsältä? Miksi?

B. Etsi kirjastosta, lehdestä tai netistä jokin tekstikatkelma, jota on mielestä mukavaa lukea. Mikä tekee tekstistä miellyttävän ja mielenkiintoisen?

Vihjeitä:

Samanlaiset tekstit eivät kiinnosta kaikkia. Lukeminen voi olla joskus mukavaa ja joskus tylsää. Tekstejä etsiessä ei tarvitse lukea kokonaan läpi kirjaa, lehteä tai blogia. Selailemalla löytää nopeimmin mielenkiintoisia kohtia. Kannattaa tutkia myös uusia aihepiirejä, joita et vielä tunne.

Toteutus:

Tehtävä sopii yksilö- ja ryhmätyöksi. Oppilaat voivat lukea tai jakaa löytämiään tekstipätkiä toisilleen ja perustella, miksi he kokevat kyseisen aiheen mielenkiintoiseksi.


9. Itseilmaisu

Ohjeet:

A. Etsi sivustolta Aleksis Kiven ensimmäinen runo.

B. Pohdi yksin tai ryhmässä, mistä runo kertoo.

C. Tutki muiden kirjoittajien runoja joko runokirjoista tai Internetistä. Yritä löytää sekä vanhaa että uutta runoutta. Kiinnitä huomiota siihen, miten ajatuksia ilmaistaan eri runoissa.

D. Suunnittele ja kirjoita runo, joka liittyy omaan elämääsi. Runo voi olla valintasi mukaan soinnullinen tai loppusoinnuton.

Vihjeitä:

Mitä voit kertoa omasta persoonastasi runon kautta? Voit aloittaa miettimällä, mikä on persoona. Mikä tekee minusta minut?

Toteutus:

Toteutustavaksi sopii myös sarjakuva, laulu, miellekartta tai jokin muu luova esitys. Ryhmätyössä voidaan jakaa roolit esimerkiksi tekstituottajiin ja kuvittajiin. Laajempana ryhmätyönä voi toteuttaa produktion, jossa lopputuloksena on animaatio tai näytelmä. Oppilaat, jotka eivät osaa vielä lukea, voivat toteuttaa tehtävän kuvallisena.


10. Kirjailijat

Ohjeet:

A. Selvitä, miten Aleksis Kivi sai julkaistua teoksiaan. Oliko hänellä kustantaja vai julkaisiko hän teoksiaan itse?

B. Selvitä, rikastuiko Aleksis Kivi teoksillaan.

C. Selvitä, mitä teoksia muualla maailmassa on julkaistu 1800-luvulla.

D. Selvitä, mitä kirjailijan työhön nykyään kuuluu. Mistä kirjailija aloittaa kirjan kirjoittamisen ja kauanko kirjan kirjoittaminen kestää? Miten kirjailija voi saada kustannussopimuksen tai julkaista kirjan itse? Voiko kuka tahansa kirjoittaa ja julkaista kirjan?

E. Mitä yhtäläisyyksiä ja eroja löydät kirjailijan työstä ja asemasta 1800-luvulla ja nykypäivänä?

Vihjeitä:

Monet kirjailijat pitävät blogeja ja ovat mukana sosiaalisessa mediassa. Sähköisiä kirjoja kutsutaan e-kirjoiksi (elektroninen kirja, englanniksi e-book). Kirjoja kustantavat kirjakustantamot. Kaikilla suomalaisilla kustantamoilla on omat nettisivunsa.

Toteutus:

Oppilaita rohkaistaan jakamaan selvitystyönsä tulokset toistensa kanssa ja täydentämään vastauksiaan toistensa avulla. Vastauksia voi selvittää kirjoista, Internetistä tai kysymällä tietoa esimerkiksi sähköpostilla joltakin kirjailijalta. Tehtävä antaa oppilaille mahdollisuuden pohtia, keneltä he voisivat kysyä tietoa tarvitsemaansa aiheeseen ja millä tavalla.


11. Tekstin arvo

Ohjeet:

A. Etsi sivulta kuva Aleksis Kiven käsin kirjoittamasta tekstistä. Kuvaile tekstiä. Mitä siitä tulee mieleen?

B. Aleksis Kiven alkuperäisiä käsikirjoituksia ja kirjeitä säilytetään arkistossa ja ne on myös digitoitu talteen. Pohdi, miksi Kiven alkuperäisiä käsikirjoituksia ja kirjeitä halutaan säilyttää. Miksi niitä pidetään arvokkaina?

C. Onko käsin kirjoitettu teksti arvokkaampaa tai tärkeämpää kuin tietokoneella kirjoitettu? Voit pohtia kysymystä myös omasta näkökulmastasi: tuntuuko erilaiselta saada käsinkirjoitettu viesti kuin saada viesti älypuhelimeen? Millä tavalla?

D. Jos Aleksis Kivi olisi kirjoittanut teoksensa kirjoitus- tai tietokoneella, olisivatko hänen alkuperäiset käsikirjoituksensa silti yhtä tärkeitä kuin käsin kirjoitetut? Pohdi ja perustele.

Vihjeitä:

Onko käsin kirjoitettu teksti aidompaa tai persoonallisempaa kuin koneella kirjoitettu teksti? Ovatko Aleksis Kiven alkuperäiset käsikirjoitukset arvokkaita rahallisesti vai jollakin muulla tavalla, esimerkiksi kulttuurihistoriallisesti? Miksi esimerkiksi nimikirjoitus voi olla tärkeä, mutta jos sama henkilö kirjoittaa nimensä koneella ja tulostaa sen paperille, ei kirjoituksella olekaan samaa tunnearvoa?

Toteutus:

Tehtävään sopii yksilö- ja ryhmätyön yhdistäminen. Annettuja kysymyksiä voidaan ensin pohtia itsenäiseksi ja jakaa ajatukset sitten ryhmän kanssa. Tehtävässä voidaan korostaa, mitä hyviä ja huonoja puolia pikaviestimiin liittyy.


1. Luonto hyödykkeenä

Ohjeet:

A. Aleksis Kivi oli hyvä eränkävijä ja hän tunsi suomalaisen luonnon.
Selvitä, mitä metsät tarjosivat 1800-luvun ihmisille. Mitä kaikkea metsissä tai luonnossa tehtiin?

B. Miten metsiä hyödynnetään nykyään? Miten asiat ovat muuttuneet 1800-luvulta?

C. Mitä haittaa metsien hyödyntämisestä (vaikkapa paperiteollisuuteen) voi olla?

D. Mitä muuta kuin taloudellista hyötyä metsistä on? Miten metsät vaikuttavat ilmastoon ja ihmisten hyvinvointiin?

E. Miten jokamiehen oikeus liittyy metsiin? Onko jokamiehen oikeus olemassa myös muissa maissa kuin Suomessa?

Vihjeitä:

Lue tämän sivuston artikkeli “Kivi eränkävijänä”. Etsi Internetistä tietoa luonnonsuojelusta ja metsien käytöstä. Muista lähdekriittisyys: kaikki, mitä Internetissä lukee, ei ole totta.

Toteutustapa:

Tehtävä sopii yksilö- ja ryhmätyöksi. Tehtävässä voidaan painottaa luonnonsuojelun merkitystä ja luonnon itseisarvoa.


2. Metsät

Ohjeet:

A. Aleksis Kivi käytti paljon aikaansa samoilemalla metsissä. Selvitä, mitä Aleksis on saattanut tehdä metsäretkillään.

B. Millaisia esineitä puusta tehtiin 1800-luvulla? Mihin kaikkeen puuta käytetään nykyään?

B. Etsi Internetistä opaskartta omasta asuinalueestasi. Katsele kartan ilmakuvaa. Voiko ilmakuvasta päätellä, mistä metsää on kaadettu esimerkiksi peltojen tai rakennusten tieltä? Onko tällaisia alueita paljon?

C. Selvitä, miksi metsää kaadetaan ja mitä hyötyä tai haittaa siitä voi olla.

D. Liikutko itse luonnossa? Miltä metsässä tuntuu olla? Voisiko metsä antaa sinulle inspiraation esimerkiksi sanoitusten kirjoittamiseen?

Vihjeitä:

Etsi tietoa Internetistä esimerkiksi metsäteollisuudesta, metsäkaupasta tai metsien historiasta. Tutkimusten mukaan metsässä oleskelu on terveydelle hyödyllistä. Etsi aiheesta lisätietoa, jos se kiinnostaa sinua.

Toteutus:

Tehtävä sopii yksilö- ja ryhmätyöksi. Jos luokassa on useita oppilaita, jotka eivät ole viettäneet aikaansa luonnossa, voidaan järjestää yhteinen retki lähialueen metsään. Metsän vaikutusta voidaan pohtia myös äänien kautta. Millaisia ääniä metsässä kuuluu?


3. Luonto imagona

Ohjeet:

A. Aleksis Kiven runo ”Metsämiehen laulu” on yksi hänen tunnetuimpia runojaan. Etsi runo ja lue se. Millaisia mielikuvia runo herättää? Mistä se kertoo?

B. Aleksis Kiveä on kutsuttu ”metsän pojaksi”. Mitä tästä nimityksestä tulee mieleen?

C. Selvitä, mikä on persoonan ja imagon ero.

D. Pohdi, oliko ”metsän poika” osa Aleksis Kiven persoonaa vai onko se osa Aleksis Kiven imagoa?

E. Selvitä, miten metsät (tai puhdas luonto) liittyvät Suomen imagoon? Miten imago rakennetaan?

F. Onko Aleksis Kivelle mielestäsi rakennettu imago? Perustele.

Vihjeitä:

Imago on usein henkilön julkinen persoona, mutta se voi poiketa henkilön oikeasta persoonasta. Myös maalla, yrityksellä tai vaikkapa oppilaitoksella voi olla imago, jonka luomiseen on käytetty mainostoimiston palveluja.

Toteutus:

Tehtävä sopii yksilö- tai ryhmätyöksi. Imagon rakentamisen ja merkityksen pohtiminen voidaan liittää myös sosiaaliseen mediaan ja oppilaiden käyttämiin palveluihin. Esimerkiksi Instagramissa imago on monille tärkeä väline, jolla kaupataan tuotteita.


4. Luonnonsuojelu

Ohjeet:

A. Selvitä, miten metsä liittyi Aleksis Kiven elämään, persoonaan ja kirjoituksiin.
Millainen oli Aleksis Kiven luontosuhde?

B. Mitä luonto merkitsee sinulle?

C. Miksi ja miltä luontoa suojellaan?

D. Haluatko vaikuttaa luonnon hyvinvointiin omilla teoillasi? Perustele vastaksesi. Miten voit vaikuttaa luonnon hyvinvointiin omilla teoillasi? Millaiset teot ovat luonnolle haitallisia?

E. Selvitä, miten esimerkiksi roskaaminen vaikuttaa alueen luontoon ja eläimiin.

Vihjeitä:

Mikä on rakennetun luonnon (esimerkiksi puistot) ja villin luonnon ero? Ovatko kaikki metsät villiä luontoa? Mitä on koskematon luonto? Ovatko kaikki metsät ja kasvit yhtä tärkeitä? Miksi kaupunkeihin rakennetaan puistoja ja viheralueita? Miksi muovi- ja metalliroskat ovat eläimille haitallisia? Miten kierrätys hyödyttää luontoa?

Toteutustapa:

Tehtävä sopii yksilö- ja ryhmätyöksi. Tehtävä voidaan laajentaa projektityöksi. Oppilaat voivat hankkia (opettajan avustuksella) asiantuntijan esimerkiksi eläintensuojeluliitosta kertomaan, miten roskaaminen vaikuttaa ympäristöön ja eläimiin.


5. Luonto ja brändääminen

Ohjeet:

A. Selvitä, miten metsä liittyi Aleksis Kiven elämään ja persoonaan. Kirjoittiko Aleksis Kivi metsästä? Jos kirjoitti, niin mitä?

B. Tuotteille luodaan imago brändäämällä. Etsi jokin tuote, jonka imagoon on brändätty jotain luontoon tai luonnonmukaiseen liittyvää.

C. Arvioi, liittyykö luonto oikeasti valitsemaasi tuotteeseen, vai onko kyseessä pelkkä mainoskikka. Perustele näkemyksesi.

D. Oletko itse brändännyt jotain luontoon liittyvää omaan imagoosi sosiaalisessa mediassa? Mitä?

E. Kuvitelkaa, että Aleksis Kivi on nykyajan kirjailija. Hän tarvitsee mainoskampanjan, jossa korostuu hänen asemansa ”metsän poikana”. Suunnitelkaa kampanja. Miten Kivi stailattaisiin? Mistä hän puhuisi haastatteluissa? Miten hänen tulisi käyttäytyä? Mitä hän postaisi sosiaaliseen mediaan?

Vihjeitä:

Millaisia kuvia Instagramista löytyy luontoon liittyvillä hashtageilla (esim. #forest, #wilderness)? Millaista luontoa esitetään mainoksissa? Miten luodaan imago metsän miehestä? Miltä hän näyttää? Voit tutkia olemassa olevia mainoksia ja katsoa, löytyykö niistä “metsän poikia”.

Toteutus:

Tehtävä sopii yksilö- ja ryhmätyöksi. Tehtävän voi laajentaa projektitehtäväksi.


6. Luonto ja ruoka

Ohjeet:

A. Aleksis Kiven aikaan arkipäiväinen elämä oli erilaista kuin nykyään. Saatko selville, millaista ruokavaliota Aleksis Kivi on saattanut noudattaa?

B. Selvitä, millaisia ruoka ja ruokailutavat olivat 1800-luvulla. Mistä ruokaa saatiin? Miten sitä kasvatettiin?

C. Arvioi, onko nykyinen ruokavaliomme ja ruokailutapamme terveellisempi vai epäterveellisempi kuin 1800-luvulla. Perustele.

D. Useita ruokatuotteita mainostetaan nykyään luonnonmukaisiksi. Mitä luonnonmukainen tarkoittaa? Oliko 1800-luvun ruoka luonnonmukaisempaa kuin nykyruoka? Perustele.

E. Ideoikaa selvityksenne perusteella Aleksis Kiven innoittama 1800-luvun muotidieetti, jonka yritätte tehdä mahdollisimman myyväksi nykyaikaan. Keksikää dieetille vetoava nimi sekä laatikaa dieetin sisältö ja lööppiotsikot.

Vihjeitä:

Teollinen vallankumous on vaikuttanut myös ruoantuotantoon. Oliko 1800-luvun Suomessa maatalouskoneita? Millä tavalla esimerkiksi pellot saatiin kynnettyä? Oliko ruokakauppoja olemassa? Entä ravintoloita? Miten luonto ja sääolosuhteet vaikuttivat ruoansaantiin?

Toteutus:

Tehtävän voi laajentaa projektityöksi. Tuotosten kautta voidaan pohtia yhdessä median dieettilööppejä ja niiden totuusarvoa & tarkoitusta. Pienimmät oppilaat voivat pohtia, millaista olisi elää kuten 1800-luvulla, niukalla ruoalla ja ilman nykyaikaisia herkkuja.

1. Muotokuva

Ohjeet:

A: Lue tai kuuntele kuvaus Aleksis Kiven ulkonäöstä.

B. Hahmottele kuvauksen ja mielikuviesi perusteella muotokuva Aleksis Kivestä.

C. Vertailkaa tekemiänne hahmotelmia. Mitä eroavaisuuksia ja yhtäläisyyksiä tuotoksistanne löytyy?

D. Tehkää hahmotelmien pohjalta suunnitelma Kiven muotokuvasta tai patsaasta, jonka toteutatte valitsemastanne materiaalista.

E. Tehtävän jälkeen voit ottaa selvää, millaisia patsaita ja muotokuvia Kivestä on tehty julkisille paikoille. Selvitä myös, ketä patsaita tehneet taiteilijat ovat.

Vihjeitä:

Miten henkilöstä, joka ei enää ole elossa ja josta ei ole kuvia, voidaan tehdä häntä esittävä patsas? Mitä patsas tai muotokuva ilmentää? Pitääkö sen olla realistinen?

Toteutus:

Tehtävä sopii yksilö- ja ryhmätyöksi. Ryhmässä muotokuva tai patsas voidaan suunnitella ja toteuttaa yhdessä. Patsaan materiaali voi olla mitä tahansa kierrätysmateriaalista saveen tai muovailuvahaan.


2. Spin-off –sarjakuva

Ohjeet:

A. Selvitä ensin, mitä tarkoittaa spin-off -sarjakuva tai -sarja.

B. Tutustu Aleksis Kiven Seitsemään veljekseen esimerkiksi lukemalla kirjaa tai kuuntelemalla äänikirjaa Yle Areenasta. Voit etsiä kuvauksia hahmoista myös Internetistä. Valitse itseäsi kiinnostava hahmo. Jos Seitsemästä veljeksestä ei löydy inspiroivaa hahmoa, voit tutustua myös muihin Kiven teoksiin.

C. Tee lista hahmon peruspiirteistä. Miltä hän näyttää, miten hän pukeutuu, miten hän puhuu ja millainen persoona hän on? Ketä hän tuntee? Onko hänellä ystäviä tai vihollisia?

D. Suunnittele hahmolle Spin-off –sarjakuva.

Vihjeitä:

Sarjakuva voi olla pidempi tarina tai pelkkiä strippejä. Sarjakuvan voi toteuttaa esimerkiksi supersankari-sarjakuvana tai mangana. Sarjakuvan teoriasta löytyy kirjoja kirjastosta. Inspiraatioksi ja pohjustukseksi voit tutkia myös muita sarjakuvia tai Mauri Kunnaksen Seitsemää koiraveljestä.

Toteutus:

Yksilötehtävänä sarjakuva voi olla lyhyt strippi, jossa tulee esiin jokin valitun hahmon hallitseva luonteenpiirre. Projektityössä voidaan jakaa roolit tutkimustyön tekijöihin, käsikirjoittajiin, kuvittajiin ja värittäjiin. Sarjakuvan tyyli, genre ja hahmot suunnitellaan yhdessä.


3. Tarinat

Ohjeet:

A. Selvitä, millaista elämä oli Aleksis Kiven aikaan 1800-luvulla. Etsi historiallisia tapahtumia, keksintöjä ja taiteeseen liittyviä tapahtumia.

B. Etsi Internetistä kuvaukset Seitsemän veljeksen henkilöhahmoista. Miten eri hahmot poikkeavat toisistaan? Mikä tekee hahmosta persoonallisen?

C. Suunnittele hahmo, joka voisi olla jossain kirjassa, elokuvassa, sarjassa tai pelissä. Liitä hahmo ajallisesti Aleksis Kiven aikaan 1800-luvulle, ja pyri tekemään hahmosta sekä hänen maailmastaan mahdollisimman uskottava. Keksi hahmolle nimi, historia, luonne, jokin vastoinkäyminen ja päämäärä.

Vihjeitä:

Tarinoissa ja elokuvissa on usein samankaltaisia hahmoja, joita kutsutaan arkkityypeiksi. Tutustu arkkityyppeihin, niin tarinasi ja hahmosi keksiminen sujuvat helpommin.

Toteutus:

Tehtävä sopii yksilö- ja ryhmätyöksi. Suunnitellut hahmot voidaan esitellä suullisesti, näytelminä, sarjakuvina, novelleina jne.


4. Runot

Ohjeet:

A. Etsi netistä tai kirjastosta Kiven runoja tai sitaatteja Kiven teoksista. Poimi runoista tai sitaateista jokin ajatus, joka herättää mielenkiintosi. Perustele valintasi.

B. Selvitä, mitä tarkoittaa inspiraatio? Miltä tuntuu olla inspiroitunut jostakin?

C. Tee valitsemastasi runon innoittamana uusi taideteos. Se voi olla esimerkiksi laulumelodia, kuvataidetta, valokuvia tai pienoisnäytelmä. Tai voit opetella vaikkapa viittomaan runon. Voit muokata runoa tahtomallasi tavalla tai käyttää sitä pelkkänä inspiraationa kokonaan uuden taideteoksen teossa.

Vihjeitä:

Tehtävän pohjustukseksi voit lukea sivuston Inspiroiva Kivi -osuutta.

Toteutus:

Tehtävä sopii yksilö- tai ryhmätyöksi. Oppilaat suunnittelevat itse projektin ja hankkivat tarvitsemansa materiaalin opettajan ohjeiden mukaan.


5. Inspiroidu

Ohjeet:

A. Etsi tämän sivuston oppimateriaalista jokin aihe, josta haluat tietää lisää. Laadi itsellesi kysymykset, joihin tahdot selvittää vastaukset.

B. Suunnittele oma oppimiskokonaisuutesi kysymystesi ympärille. Kirjoita ylös, mitä tahdot oppia ja millä tavalla pääset tavoitteeseesi.

C. Toteuta oppimisprojektisi opettajan antamien ohjeiden mukaan.

D. Suunnittele, miten esittelet projektisi muille oppilaille ja opettajalle.

Vihjeitä:

Selaile sivustoa ja tutki, mikä aihe sinussa herättää ajatuksia. Valitse aihe, josta olet mahdollisimman kiinnostunut.

Toteutustapa:

Tehtävä sopii yksilö- ja ryhmätyöksi. Toteutustapa jää opettajan antamien ohjeiden mukaan oppilaan valittavaksi.


6. Musiikki

Ohjeet:

A. Etsi jokin biisi, joka on Aleksis Kiven innoittama. Etsi kappaleen sanoitukset. Mistä biisi kertoo? Mitä viittauksia löydät Aleksis Kiven elämään?

B. Kirjoita saman teeman pohjalta omat lyriikkasi uuteen biisiin.

C. Sovita sanoituksesi johonkin olemassa olevaan melodiaan tai keksi kokonaan uusi melodia.

Vihjeitä:

Sanoitukset ovat usein monitulkintaisia, joten tehtävään ei ole oikeita tai vääriä vastauksia. Aleksis Kiven viimeisien sanojen on kerrottu olevan “Minä elän”. Minä elän-lausahdus on päätynyt monen suomalaisen kappaleen sanoituksiin tai nimeen.

Toteutus:

Tehtävä sopii lyhyeksi kirjoitusharjoitukseksi tai laajaksi ryhmätyöksi, jonka tavoitteena voi olla kokonaisen musiikkikappaleen valmistaminen ja esittäminen. Ryhmätyössä oppilaille voidaan jakaa roolit heille sopivilla tavoilla: toiset voivat keskittyä sanoittamiseen, toiset laulumelodian suunnitteluun ja laulun esittämiseen.


7. Fiktio

Ohjeet:

A. Kirjailijat liittävät tarinoihinsa tavallisesti tosielämän tapahtumia, henkilöitä ja historiaa. Myös Aleksis Kivi liitti teoksiinsa tapahtumia ja tietoa ympäröivästä maailmasta. Seitsemän veljeksen lukkarin esikuvana pidetään Aleksis Kiven omaa opettajaa, ja juttuja ja huhuja esimerkiksi Nurmijärven rosvoista liikkui kylällä Aleksis Kiven aikaan.

B. Pohdi, mikä erottaa fiktion dokumentista.

C. Lue tai kuuntele otteita joistakin Aleksis Kiven teksteistä. Pystytkö päättelemään, mikä osa tekstistä perustuu todellisuuteen ja mikä on keksittyä?

D. Selvitä, millaisia elokuvia Aleksis Kivestä on tehty. Ovatko ne dokumentteja vai fiktioita? Millä perusteella?

Vihjeitä:

Aleksis Kivestä tehdyistä elokuvista löytyy tietoa ja kuvia Internetistä. Onko dokumentti aina totta? Mitä tarkoittaa elokuvissa usein käytetty ”perustuu tositapahtumiin”? Miten dokumentti eroaa pelkästä tapahtumien tallentamisesta? Miksi dokumentillakin on käsikirjoittaja? Millaisia tietoja ja taitoja tarvitaan, jotta voidaan erottaa, mikä osa tarinasta on totta ja mikä keksittyä?

Toteutus:

Tehtävä sopii yksilö- tai ryhmätyöksi. Ryhmätehtävään voidaan valita tutkiva ote. Oppilaat voivat lukea tekstikatkelmia toisilleen ääneen ja pohtia yhdessä vastauksia kysymyksiin. Oppilaat voivat etsiä vastauksia kysymyksiin myös asiantuntijoilta, esimerkiksi ohjaajilta tai muilta liikkuvan kuvan ammattilaisilta.