Aleksis Kiven syntymäkoti Nurmijärven Palojoella
Aleksis Kiven lapsuudenkoti sijaitsee Palojoella keskellä uusmaalaista viljelymaisemaa. Kivi lähti opintielle Helsinkiin 12-vuotiaana, mutta räätäli Stenvallin 1824 perheelleen rakennuttama kotitalo ympäristöineen oli Kivelle rakas koko hänen elämänsä ajan.
Talo on toiminut museona vuodesta 1951 alkaen. Vuonna 1965 talo siirtyi Aleksis Kiven Seuralta Nurmijärven kunnalle. Kansalliskirjailijan kotimuseossa on myös Kiveen liittyviä näyttelyitä.
Aleksis Kivi -huone Nurmijärven kirjastotalossa
Kivi-huoneessa on Aleksis Kivi-kokoelma, jossa on Kiven teosten laitokset ensipainoksista alkaen, teosten käännökset ja Kivi-tutkimuksia ja elämäkertoja, artikkeleita, mitaleita ja veistoksia sekä kuvataidetta. Pysyvänä näyttelynä on Erkki Tantun kuvittaman Seitsemän veljeksen laitoksen alkuperäispiirrokset.
Aleksis Kiven kuolinmökki Tuusulan Syvärannassa
Aleksis Kivi haettiin Lapinlahden sairaalasta Syvärannan mökkiin maaliskuussa 1872. Hän asui räätäliveljensä Albertin perheessä kymmenen kuukautta ja kuoli siellä 31.12.1872.
Rakennus on ollut Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan omistuksessa vuodesta 1910. Aleksis Kiven kuolinmökki kuuluu Tuusulan Rantatien matkailukohteisiin.
Aleksis Kiven tupa Seurasaaren ulkomuseoalueella
Ollessaan Siuntiossa Kivi asui kesän 1863 Fanjunkarsin tilan mailla sijainneessa pienessä jahtivouti Kareliuksen mökissä. Sitä kutsuttiin myös "Alppilaksi", koska se oli korkean vuoren juurella.
Rakennus siirrettiin Seurasaaren ulkomuseoon kesällä 1913, mutta se paloi kokonaan jo lokakuussa samana vuonna. Raunioiden päälle rakennettiin uusi entisen näköinen tupa. Tuvassa on Aleksis Kiven syntymäkodissa olleita huonekaluja: ullakkokamarin pöytä ja vanhempien ruokakaappi sekä sohvasänky, jossa Kiven kerrotaan syntyneen.
Mökissä asuessaan Kivi kirjoitti näytelmiään Kullervo ja Nummisuutarit
Uusi Fanjunkars - Nya Fanjunkars Siuntiossa
Aleksis Kivi asui Fanjunkarsin sotilastorpassa vuodesta 1863 vuoteen 1871. Taloa emännöi neiti Charlotta Lönnqvist. Kivi kirjoitti Fanjunkarsissa ollessaan pääosan tuotannostaan, muun muassa kansallisromaanin aseman saavuttaneen kertomuksen Seitsemän veljestä.
Fanjunkars toimi Kiven päivien jälkeen yksityisasuntona ja alakouluna ja vuodesta 1934 lähtien Siuntion kotiseutumuseona, jolloin Aleksis Kiven huone entisöitiin mahdollisimman pitkälle sen kaltaiseksi kuin se oli ollut kirjailijan siellä asuessa. Jatkosodan jälkeen tehdyssä rauhansopimuksessa Porkkalan alue luovutettiin Neuvostoliitolle. Vuokra-aikana Fanjunkarsin torppa hävitettiin kivijalkaa myöten.
Fanjunkarsin uudelleenrakentamiseksi perustettiin säätiö kesällä 2002. Aleksis Kiven muistotaloksi ja kulttuuritaloksi on nyt rakennettu Uusi Fanjunkars, jossa voidaan järjestää muun muassa kirjailijan elämää ja tuotantoa esitteleviä tilaisuuksia ja näyttelyitä. Uuden Fanjunkarsin vihki käyttöön 10.10.2006 pääministeri Matti Vanhanen.
Lue lisää
- Aleksis Kiven kuolinmökki. Helsingin yliopiston ylioppilaskunta 1971.
- Aleksis Kiven satavuotismuisto 10.X.1934. SKS 1934
- Kaukametsä. Otava 1949.
- Kauppinen, Eino: Aleksis Kiven syntymäkoti Nurmijärven Palojoella. Nurmijärven kunta 1970.
- Kauppinen, Eino: Koto ja maailma. Otava 1951.
- Kauppinen, Eino: Pieni opas Aleksis Kiven muistojen maille. Nurmijärven kotiseutulautakunta 1984.
- Lauerma, Liisa: Tiikerinmetsästäjän koti ja muita tarinoita: lasten museo-opas. Edita 2000.
- Minä elän. Toim. V. Tarkiainen et al. Otava 1945.
- Rahikainen, Esko: Fanjunkars. Aleksis Kiven kirjailijakoti. Pro Fanjunkars -säätiö, Aleksis Kiven Seura 2008.
- Seurasaaren ulkomuseo 5. Aleksis Kiven tupa. Helsinki 1919.
- Tarkiainen, Viljo: Aleksis Kiven oleskelusta Siuntiossa. Eripainos Kirjallisuudentutkijain Seuran vuosikirja 3: Aleksis Kiven satavuotismuisto 10.X.1934.
- Katso myös Nurmijärven Aleksis Kivi -kokoelman osio Kiveä käsittelevää kirjallisuutta.
- Kivi-aiheisia verkkosivuja
| | |
Aleksis Kiven syntymäkoti Palojoella Kiven kuolinmökki Tuusulassa. Kuva Tuusulan museo. Aleksis Kivi -huone Nurmijärven kirjastotalossa.  Aleksis Kiven aikainen Fanjunkars Siuntiossa. Uusi Fanjunkars 10.10.2006. Kuva Seppo Ranta-aho. Uuden Fanjunkarsin vihki 10.10.2006 käyttöön Pääministeri Matti Vanhanen. Kuva Seppo Ranta-aho. | |
|