Translations of Aleksis Kivi's poems
Aunus
Ozakkahat
(Onnelliset)
Käänt. Iivo Härkönen
Teoksessa Kibunoi I: suomalaizie runoloi aunukselazil
Helsinki 1925
Sydämen laulu
Teoksessa Kibunoi I: suomalaizie runoloi aunukselazil
Helsinki 1925
Englanti/English
Felicity
(Onnelliset)
Käänt. K. V. Ollilainen
Teoksessa Singing Finland
Lahti 1956
The Song of my Heart
(Sydämeni laulu)
Käänt. K.V. Ollilainen
Teoksessa Singing Finland
Lahti 1956
Odes
(Runovalikoima)
Valikoinut, kääntänyt ja johdannon kirjoittanut Keith Bosley
Helsinki 1994
Italia/Italian
Canto del cacciatore
(Metsämiehen laulu)
Käänt. Luigi Salvini
Julkaisussa Circoli 1938 n:o 7-8 XVI
Roma 1938
Qual disperata noia
(Ikävyys)
Käänt. Luigi Salvini
Julkaisussa Circoli 1938 n:o 7-8 XVI
Roma 1938
Norja/Norwegian
Mitt hjertes sang
(Sydämeni laulu)
Käänt. Albert Lange Fliflet
Teoksessa Finnland synger
Oslo 1947
Ranska/French
La chanson de mon coeur
(Sydämeni laulu)
Teoksessa La Vie
Paris 1914
Ruotsi/Swedish
Härkä-Tuomo
Käänt. Otto Manninen
Julkaisussa Ateneum IV
Hfors 1901
Ledsnad
(Ikävyys)
Käänt. Otto Manninen
Julkaisussa Ateneum IV
Hfors 1901
Mitt hjärtas sång
(Sydämeni laulu)
Teoksessa MM:s Stockholmskör 1902, Textbok
Hfors 1902
Oxe-Thomas
(Härkä-Tuomo)
Käänt. Åke Laurén
JulkaisussaOrd och Bild 1925
Stockholm 1925
Anjanpelto
Käänt. Rafael Lindqvist
Teoksessa Finsk lyrik I
Hfors 1926
Gungan
(Keinu)
Käänt. Rafael Lindqvist
Teoksessa Finsk lyrik I
Hfors 1926
Jägarvisa
(Metsämiehen laulu)
Käänt. Rafael Lindqvist
Teoksessa Finsk lyrik I
Hfors 1926
Mitt hjärtas sång
(Sydämeni laulu)
Käänt. Rafael Lindqvist
Teoksessa Finsk lyrik I
Hfors 1926
Skogen i fjärran
(Kaukametsä)
Käänt. Rafael Lindqvist
Teoksessa Finsk lyrik I
Hfors 1926
Svårmod
(Ikävyys)
Käänt. Rafael Lindqvist
Teoksessa Finsk lyrik I
Hfors 1926
Söndag
(Sunnuntai)
Käänt. Rafael Lindqvist
Teoksessa Finsk lyrik I
Hfors 1926
Mitt hjärtas sång
(Sydämeni laulu)
Käänt. Arvid Mörne
Teoksessa Finsk dikt i svensk tolkning av
Arvid Mörne och Erik Kihlman
Hfors 1933
De lyckliga
(Onnelliset)
Käänt. Nils-Herman Lindberg
Julkaisussa Östgöten 1935 nr 230 B
Linköping 1935
Svårmod
(Ikävyys)
Käänt. Nils-Herman Lindberg
Julkaisussa Östgöten 1935 nr 230 B
Linköping 1935
Nordanvinden
(Pohjatuuli)
Käänt. Joel Rundt
Teoksessa Finsk lyrik
Hfors 1936
Ödslighet
(Ikävyys)
Käänt. Joel Rundt
Teoksessa Finsk lyrik
Hfors 1936
Dikter i urval. (Stormen, Björnjakten, Lilleputtanien, De lyckliga,Kontiolasveden, Julkvällen, En sommarnatt, Anjanpelto, Hjärtats sång, Den vilsegångna flickan, Moderslycka, På ljungheden, Jägarens sång,
Ängen, En feberdröm, Herdeflickan, Gungan, Blåskogen, En man [Inledning till episk dikt med samma namn], Modern och barnet, Bröllopsvisa, Oxe-Thomas, Ekorrn, Nordanvinden, Flickans drömsyn, Söndag, Kom låt oss gå [dikten är skriven på svenska och funnen bland skaldens efterlämnade papper], Dryckesvisa, Ledsnad. [Alkuperäiset runot:
Myrsky, Karhunpyynti, Lintukoto, Onnelliset, Kontiolan kaski, Joulu-ilta, Kesä-yö, Anjanpelto, Sydämeni laulu, Eksynyt impi, Hannan laulu, Kanervakankaalla, Metsämiehen laulu, Niittu, Uneksuminen, Paimentyttö,
Keinu, Kaukametsä, Mies, Äiti ja lapsi, Eskon häälaulu, Härkä-Tuomas, Makeasti oravainen, Pohjatuuli, Immen unelma, Sunnuntai, Kom låt oss gå, Juomalaulu, Ikävyys])
Käänt. Åke Laurén
Helsingfors 1937
Mitt hjärtas sång
(Sydämeni laulu)
Käänt. Arvid Mörne
Teoksessa Nordens stämma: samling av nordiska dikter
Stockholm 1940
3. painos 1941
4.-6. painos 1941
7. painos 1942
8. painos 1943
11. painos 1951
Gungan
(Keinu)
Käänt. Mirjam Tuominen
Teoksessa Mirjam Tuominen: Vid gaitans
Hfors 1957
Svårmod
(Ikävyys)
Käänt. Mirjam Tuominen
Teoksessa Mirjam Tuominen: Vid gaitans
Hfors 1957
Ljunglandet och andra dikter
(Kanervala)
Käänt. Thomas Warburton
Stockholm 1995
Saksa/Germany
Die Glücklichen
(Onnelliset)
Teoksessa Suomen Laulun ohjelmavihko
Helsinki 1901
Meines Herzens Gesang
(Sydämeni laulu)
Teoksessa Suomen Laulun ohjelmavihko
Helsinki 1901
Das Lied vom Eichhörnchen
(Makeasti oravainen)
Käänt. Otto Manninen
Teoksessa Suomis Sang
Dresden u. Leipzig 1921
Ochsen-Tuomas
(Härkä-Tuomo)
Käänt. Otto Manninen
Teoksessa Suomis Sang
Dresden u. Leipzig 1921
Die Schwermut
(Ikävyys)
Käänt. Otto Manninen
Teoksessa Suomis Sang
Dresden u. Leipzig 1921
Wiegenlied
(Sydämeni laulu)
Käänt. Otto Manninen
Teoksessa Suomis Sang
Dresden u. Leipzig 1921
Komm, lass uns gehn ins freie Frühlingsland
(Kom, låt oss gå till fria vårars land)
Käänt. Friedrich Ege
Teoksessa Der Ruf des Menschen
Leipzig 1953
Lied meines Herzens
(Sydämeni laulu)
Käänt. Friedrich Ege
Teoksessa Der Ruf des Menschen
Leipzig 1953
Schwermut
(Ikävyys)
Käänt. Friedrich Ege
Teoksessa Der Ruf des Menschen
Leipzig 1953
Unkari/Hungarian
A boldogok
(Onnelliset)
Käänt. János Gyöngyösi
Julkaisussa Egyetemes philologiai közlöny 11
Budapest 1887
A koldusfiú
(Pieni matkamies)
Käänt. Aladár Bán
Julkaisussa Katholikus Szemle
Budapest 1901
Az anya és fia
(Äiti ja lapsi)
Käänt. Aladár Bán
Julkaisussa Katholikus Szemle 1902
Budapest 1902
A boldogok
(Onnelliset)
Käänt. Somkuti [= Gyula Zolnai]
Julkaisussa Budapesti Szemle 1910
Ilmestynyt myös Az Ujság -lehden kesäk. n:ossa 1910;
aikakauslehdessä Budapesti Szemle 1912 sekä
teoksessa Északi lant 1943
Az anya és fia
(Äiti ja lapsi)
Käänt. Aladár Bán
Teoksessa Finn költőkből
Budapest 1912
Életunálom
(Ikävyys)
Käänt. Aladár Bán
Teoksessa Finn költőkből
Budapest 1912
Ilmestynyt myös teoksissa Északi fény: műfordítások
finnből I 1938 ja Északi lant 1943
A vadász dala
(Metsämiehen laulu)
Käänt. Somkuti [= Gyula Zolnai]
Julkaisussa Budapesti Hírlap 1912 n:o 84
Ilmestynyt myös teoksessa Északi lant 1943
Életunálom
(Ikävyys)
Käänt. Somkuti [= Gyula Zolnai]
Julkaisussa Budapesti Szemle 1914
A boldogok
(Onnelliset)
Käänt. József Miklós
Teoksessa E. Kiianmies (toim.): Heimolasten laulukirja
Porvoo – Helsinki 1935
Bölcsődal
(Sydämeni laulu)
Käänt. József Faragó
Teoksessa Északi fény: műforditások finnből I
Budapest 1938
Harangszó
(Impi iltana)
Käänt. Somkuti [= Gyula Zolnai]
Teoksessa Északi lant
Budapest 1943
Hintadal
(Keinu)
Käänt. Somkuti [= Gyula Zolnai]
Teoksessa Északi lant
Budapest 1943
A mókus
(Makeasti oravainen)
Käänt. Somkuti [= Gyula Zolnai]
Teoksessa Északi lant
Budapest 1943
Szívem dala
(Sydämeni laulu)
Käänt. Somkuti [= Gyula Zolnai]
Teoksessa Északi lant
Budapest 1943
Altatódal
(Sydämeni laulu)
Käänt. Géza Képes
Teoksessa Északi csillagok: finn rokonaink költészete
Budapest 1944
A mókus
(Makeasti oravainen)
Käänt. Géza Képes
Teoksessa Északi csillagok: finn rokonaink költészete
Budapest 1944
Bánat
(Ikävyys)
Käänt. Géza Képes
Teoksessa Finn versek és dalok
Budapest 1959
A boldogok
(Onnelliset)
Käänt. Géza Képes
Teoksessa Finn versek és dalok
Budapest 1959
A mókus
(Makeasti oravainen)
Käänt. Géza Képes
Teoksessa Finn versek és dalok
Budapest 1959
Szívem dala
(Sydämeni laulu)
Käänt. Géza Képes
Teoksessa Finn versek és dalok
Budapest 1959
A távoli erdõ
(Kaukametsä)
Käänt. Géza Képes
Teoksessa Finn versek és dalok
Budapest 1959
Vadászok dala
(Metsämiehen laulu)
Käänt. Géza Képes
Teoksessa Finn versek és dalok
Budapest 1959
Venäjä/Russian
Kačeli
(Keinu)
Käänt. D. Semenovskij
Teoksessa Brjusov, V. & Gorkij M.: Sbornik finljandskoj literatury
Petrograd 1917
Les vdali
(Kaukametsä)
Käänt. V. Arens
Teoksessa Brjusov V. & Gorkij M.: Sbornik finljandskoj literatury
Petrograd 1917
Toska
(Ikävyys)
Käänt. D. Semenovskij
Teoksessa V. Brjusov & M. Gorkij: Sbornik finljandskoj literatury
Petrograd 1917
Viro/Estonia
Südame laul
(Sydämeni laulu)
Käänt. K. Kesa
Julkaisussa Uudismaa 1919 n:o 1
Tartu 1919
Mu südame laul
(Sydämeni laulu)
Julkaisussa Ylioppilaskunnan laulajat: eeskawa ja laulude
sõnad kontsertides Eestis kewadel
Helsinki 1921
Kiigel
(Keinu)
Käänt. M. Raud
Julkaisussa Olion
Tartu 1931Jahimehe laul
(Metsämiehen laulu)
Käänt. A. Anni[st]
Teoksessa Soome laule ja ballaade
Tartu 1934
Karupüük
(Karhunpyynti)
Käänt. A Anni[st]
Teoksessa Soome laule ja ballaade
Tartu 1934
Kiik
(Keinu)
Käänt. A. Anni[st]
Teoksessa Soome laule ja ballaade
Tartu 1934
Tusk
(Ikävyys)
Käänt. A. Anni[st]
Teoksessa Soome laule ja ballaade
Tartu 1934
Õnnelikud
(Onnelliset)
Teoksessa Kiianmies, E. (toim.): Heimolasten laulukirja
Porvoo 1935
Luulet
(Runovalikoima)
Käänt. Debora Vaarandi
Kuv. Avo Keerend
Tallinn 1976 | | | Mitt hjärtas sång
Tuonis lunder, nattens lunder!
Fin är sandens vagga under,
Dit skall jag föra mitt gullbarn.
Där har barnet gott att vara,
Ibland Tuoni-herrens skara
Vallande Tuonelas hjordar.
Där har barnet gott att vara,
Att om kvällen utom fara
Vyssjas av Tuonelas jungfru.
Visst har gullet gott att vara,
I gullvaggan sprattla bara,
Lyssna till spinnarefågeln.
Tuonis lunder, fridens lunder!
Fjärran alla faror, funder,
Fjärran den villande världen.
Teoksesta Sju bröder,
käänt. Elmer Diktonius,
Helsingfors 1948.
| |
