Aleksis Kiveä ja hänen elämäntyötään muistettiin ensimmäisen kerran virallisemmin uudenvuodenaattona vuonna 1922, jolloin Kanasllisteatterissa järjestettiin juhlanäytäntö hänen kunniakseen. Kiven kuolemasta tuli tuolloin kuluneeksi viisikymmentä vuotta.
Puoli vuosisataa myöhemmin, vuonna 1934, juhlittiin Kiven syntymän satavuotispäivää. Ainakin Tampereella ja Nurmijärvellä Kiven syntymäpäivää kunnioitettiin liputtamalla.
Aleksis Kiven päivään liitettiin vuonna 1978 lisämäärite "suomalaisen kirjallisuuden päivä".
10. lokakuuta on ollut pitkään Suomessa vakiintunut liputuspäivä. Aleksis Kiven ja suomalaisen kirjallisuuden päivän perinteisiin kuuluu seppelten laskeminen kansalliskirjailijan patsaalle Helsingissä ja Nurmijärvellä. Tuusulassa viedään seppele Aleksis Kiven hautamuistomerkille.
Aleksis Kiven Seura jakaa vuosittain 10.10. Eskon puumerkki -nimisen tunnustuspalkinnon. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura puolestaan jakaa 10.10. suomalaisille kirjailijoille palkintoja kansalliskirjailijan mukaan nimetystä rahastosta.
Lue lisää
Uusi ajantieto, toim. Karjalainen, Korhonen, Lehtonen
| | | 
Aleksis Kiven patsas Nurmijärven kirkonkylässä. Patsaalla järjestetään vuosittain kunnianosoitukset sekä muuta ohjelmaa Aleksis Kiven ja suomalaisen kirjallisuuden päivänä. | |
|
